Sivusto on aherruksen alla

Miten ja mihin nuoret käyttävät pikavippejä ja muita kulutusluottoja?

Tiivistelmä
Selvityksen tavoitteena oli saada tietoa nuorten ja nuorten aikuisten (18–29-vuotiaat) ns. pikavippien ja muiden ku- lutusluottojen käytöstä. Kyselytutkimuksella selvitettiin pikavippien ja muiden kulutusluottojen käytön syitä, koh- teita, niiden yhteyttä muuhun lainanottoon ja vastaajan taloudelliseen tilanteeseen, vastaajien kulutusasenteisiin ja taustatekijöihin.

Tutkimus toteutettiin lomakekyselynä lokakuussa 2006 verkkolomakkeella. Vastaajia ohjattiin lomakkeen ääreen kolmen keskustelusivuston, kahden yhteisöpalvelun, seitsemän pikavippiyrityksen sivuille asetetun linkin sekä HS:n taloussivuilla olleen tiedonannon kautta. Kyselyyn vastasi yhteensä 1951 henkilöä. Tutkittavan aineiston lo- pulliseksi kooksi muodostui 1610 vastaajaa, kun tavoiteltuun ikäryhmään kuulumattomien vastaukset ja muutamat pilailuvastaukset oli karsittu pois. Lisäksi tutkimusta varten käytiin läpi ajankohtaista media- ja viranomaiskeskus- telua aiheesta sekä aiempaa tutkimusta aihepiiristä.

Aineiston analyysi suoritettiin SPSS-ohjelmalla; analyysikeinoina olivat ristiintaulukoinnit, suorien jakaumien li- säksi. Osa analyyseista tehtiin osa-aineistoissa näitä keskenään vertaillen: pikavippiä ottaneet (433), muuta kulutus- luottoa ottaneet (748) sekä kulutusluottoa ottamattomat (413). Lisäksi selvitettiin niitä tekijöitä, jotka ovat johtaneet ja liittyneet kulutusluoton ja erityisesti pikavippien ottoon. Pikavippien käyttötarkoituksia selviteltiin myös ns. avo- kysymyksen avulla. Avovastauksia saatiin 179 kappaletta.

Päätuloksina nousevat esiin toisaalta tiettyjen taustatekijöiden selkeä yhteys kulutusluottojen ja pikavippien ottoon, pikavippien käyttötarkoitukset sekä pikavippien ottotilanteisiin liittyvät olosuhteet. Kulutusluottoja käytetään kaikissa tulo- ja työmarkkina-asemaryhmissä. Työttömät, yksinhuoltajat, ja huonotuloiset käyttävät pikavippejä enemmän kuin muut. Käyttökohteista tyypillisin kaikissa sosiaali- ja tuloryhmissä ja perhetyypeissä on nautintoaineet (alkoholi, tupakka yms.) ja juhliminen. Huono-osaisemmilla toisiksi tyypillisimpänä käyttökohteena on ruoka ja seuraavana muiden velkojen tai niiden korkojen takaisinmaksu. Pikavippejä käytetään siis selvästi elämäntilanteessa, jota luonnehtii niukkuus peruselintarpeista. Pikavippejä otetaan vain harvoin öisin tai tuttavien, saati puolituttujen, seurassa. Sen sijaan päihtyneenä niitä otetaan melko usein. Noin kolmasosa pikavippiä ottaneista kertoo tehneensä lainanottopäätöksen ainakin joskus päihtyneenä.

Kauppa- ja teollisuusministeriö

Edita Publishing Oy

Esipuhe
Viime aikoina pikavipit ja muut kulutusluotot ovat nousseet esille velkaantumisen kasvavina aiheuttajina, mistä syystä kauppa- ja teollisuusministeriö päätti teettää selvitystutkimuksen nuorten pikavippien ja muiden kulutusluottojen käytöstä. Tutkimuksen tekivät tiimityönä tutkijat Jaana Lähteenmaa ja Risto Kaartinen, taustatahoinaan Helsingin yliopiston taloustieteen laitos ja Nuorisotutkimusver- kosto. Kiitämme kommenteista ja ideoista taloustieteen laitoksen lehtori, MMT Minna Autiota. Hänen apunsa on ollut merkittävää tämän projektin onnistuminen kannalta. Kiitämme myös Nuorisotutkimusverkoston tilastosuunnittelija, VTM Sami Myllyniemeä, jonka tilastotekniset taidot ovat olleet tarpeen apua pyytäes- sämme. Tutkijat, Mmyo Risto Kaartinen Nuorisotutkimusverkosto, Helsingin yliopisto VTT Jaana Lähteenmaa Nuorisotutkimusverkosto

Solun leveys on 250 Sisällysluettelo Alkusanat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 Sisällysluettelo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 1 Johdanto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 1.1 Yleistä kulutusluottomarkkinoista . . . . . . . . . . . . . . . . 9 1.2 Media- ja viranomaiskeskustelu aiheesta . . . . . . . . . . . . . 10 2 Tutkimuksen toteutus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 2.1 Lomake . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 2.2 Aineiston kuvaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 2.3 Aineiston kerääminen ja koostumus . . . . . . . . . . . . . . . 16 2.4 Analyysi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 3 Asenne- ja faktaväittämiin suhtautuminen osa-aineistossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 3.1 Asenneväittämät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 3.2 Faktaväittämät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 4 Maksuhäiriöt, muut luotot ja pikavipin käytön toistuvuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 5 Pikavipin ottaminen tapahtumana . . . . . . . . . . . . . . 32 5.1 Avovastaukset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32 5.1.1 Pakkotilanne/rahat loppu . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32 5.1.2 Hedonismi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 5.1.3 Nautintoaineet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 5.1.4 Auto: bensa, korjaus, ynnä muu sellainen . . . . . . . . . 36 5.1.5 Muut syyt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36 5.1.6 Häpeä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37 5.1.7 Allokointi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38 5.2 Käyttökohteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38 5.3 Käyttö jaettuna vuorokaudenajoittain. . . . . . . . . . . . . . . 40 5.4 Luotonottamisesta päättäminen sosiaalisena tapahtumana . . . . 41 5.5 Pikavippien käytön toistuvuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42 6 Pikavippien ja muiden kulutusluottojen käyttäjien taustamuuttujien peilaaminen käyttökohteisiin . . . . . . . . 43 7 Johtopäätökset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47 Lähteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50 Liite 1 Kulutusluottojen ottajien taustamuuttujat ristiintaulukoituna luottojen käyttökohteiden mukaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52 Liite 2 Kyselylomake . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 58 9 1 Johdanto 1.1 Yleistä kulutusluottomarkkinoista Luottomarkkinoiden vapautuminen 1980-luvulla (mikä käytännössä tarkoitti sään- telyn poistumista) avasi pankeille uusia mahdollisuuksia tarjota kulutusluottoa. Perinteinen osamaksukauppa tai pankkien myöntämä vekselilaina saivat kilpaili- joita rinnalleen. Pankkien ohessa rahoitusyhtiöt alkoivat tarjota maksuaika- ja luottokortteja. Lisäksi kaupan alan toimijat alkoivat myöntää omaa tai rahoitusyh- tiöiden tarjoamaa hyödykesidonnaista kerta- tai tililuottoa. 1990-luvulla luottoa pystyi hakemaan R-kioskeista täyttämällä lomakkeen. Sittemmin pikalainojen ha- keminen on mahdollistunut myös internetissä, jossa kuluttaja pystyy täyttämään lomakkeen kätevästi. Viimeisimpänä kulutusluottoalan ilmiönä ovat tekstiviesti- vipit, joita kuluttaja pystyy tilaamaan ajasta ja paikasta riippumattomasti matkapu- helimellaan. (ks. Muttilainen 2002 ja Väisänen 2005) Viimeiseksi mainitun tyypin kulutusluotot ovat sangen uusi ilmiö. Tilannetta kuvastaa esimerkiksi se, että Suo- men Pankkiyhdistyksen teettämissä tuoreissakin tutkimuksissa vuodelta 2006 pi- kalainat päätyivät luokitteluissa "jotain muuta luottoa" -kategoriaan, vaikka niiden olemassaolo noteerataan raportissa. Näin ollen aiempaa tutkimustakaan pikavi- peistä ei Suomessa ole (lukuun ottamatta mahdollisesti joitakin pikavippiyritysten sisäisiä selvityksiä, jotka eivät kuitenkaan ole julkisia). Kulutusluottojen positiivisina puolina voidaan nähdä mahdollisuus kulutuksen ta- saukseen ajallisesti sekä se, että joskus on halvempaa maksaa kulutusluoton kor- koa kuin niskaan kaatuvan laskun perintäkuluja. Lisäksi turvautumalla kulutus- luottoon voi välttää rahan tutuilta ja sukulaisilta lainaamisen tuottaman häpeän. Pikavippeihin liittyy myös varsin vähäinen byrokratia, joka mahdollistaa lainan saannin kiireellisissäkin tilanteissa. Kulutusluottojen huonoina puolina voidaan hahmottaa ainakin yksilöiden ylivel- kaantumisen vaara. Näin myös yhteiskunnan voidaan katsoa joutuvan kärsimään joissain tapauksissa ihmisten kulutusluottojen ottamisen seurauksena: yhteiskunta maksaa ihmisten ylivelkaantumisen vaikutuksia suorasti (toimeentulotuet kansa- laisen sotkettua raha-asiansa ja velkaneuvontaan käytetyt resurssit) ja joskus epä- suorasti (muun muassa oikeudenkäyntikulut, toteutumattomat verosaatavat, mah- dolliseen taloudellis-sosiaaliseen syrjäytymiseen kietoutuva haluttomuus tai ky- vyttömyys työntekoon). Jos yksilö ei hallitsekaan luotonottoaan, eikä selviydy ko- roista ja takaisinmaksuista, vaan joutuu niiden kanssa vaikeuksiin, hän maksaa sii- tä itse lopulta sekä suorasti (maksuhäiriömerkinnät, luottokelpoisuuden menettä- minen, suuret korkokulut) ja joskus myös epäsuorasti, sikäli, jos lainarahalla elä- 10 minen tukee holtitonta elämäntapaa (taloudellis-sosiaalinen syrjäytyminen, ter- veydelliset seuraukset, esimerkiksi liiallisen alkoholinkäytön myötä). 1.2 Media- ja viranomaiskeskustelu aiheesta Pikavippejä koskeva julkinen keskustelu on saanut paikoin moraalisen paniikin- kin piirteitä. Ilmiön kauhistelu on välillä mennyt yli äyräiden, kauhutarinoiden saadessa lähes myyttisiä piirteitä. Tämä ei toki ole ihme, kun ilmiö on uusi ja tutki- mustietoa aiheesta on olemattoman vähän. Samantapainen lievä paniikki koettiin vuosituhannen alussa, kun nuoret alkoivat velkaantua ja saada maksuhäiriömer- kintöjä maksamattomien matkapuhelinmaksujen vuoksi (ks. keskustelu Autio & Heinonen 2002, 222–223 ja Paju 2002, 119–121). Moraalipaniikki laimeni, kun nuoret oppivat käyttämään prepaid-liittymiä ja saldorajoittimia. Pikavippien osalta mediassa on muun muassa ollut esillä vanhemmat, jotka ottavat itselleen pikavippejä aikuisten lastensa nimissä – tämähän on mahdollista, jos saa käsiinsä toisen ihmisen päällä olevan kännykän, ja tietää kännykän omistajan hen- kilötunnuksen. Asian kauhistelu sai Kirkko ja kaupunki-lehdessä lokakuussa 2006 kuitenkin ylimitoitettuja piirteitä: vanhempien väitettiin ottavan pikavippejä ala- ikäistenkin lastensa nimissä. Tällaista pikavippi-systeemin ei kuitenkaan pitäisi teknisesti mahdollistaa. Henkilötunnuksen kun on osoitettava, että pikavipin tilaa- ja on yli 18-vuotias, joidenkin vippifirmojen sääntöjen mukaan vanhempikin. Moraalisen paniikin velloessa pikavippitoiminnalle pyritään asettamaan sellaisia- kin rajoituksia, joita ei muiden luoton tarjoajien kohdalla mietitä. Esimerkiksi Kuluttajavirasto vaatii (Kuluttajavirasto 2006) ohjeistuksessaan pikavippejä tarjo- avia yrityksiä rajoittamaan palveluaikojaan sellaisiksi, etteivät yritykset toimin- nallaan lisää kuluttajien harkitsematonta luotonottoa, esimerkiksi sellaisten kulut- tajien kohdalla, jotka tekevät lainanottopäätöksen kesken ravintolaillan. Kulutta- javiraston ohjeistus voitaisiin kuitenkin nähdä ongelmallisena: tätä vaatimusta ei ole esitetty esimerkiksi maksuaika- tai luottokortteja myöntäville yrityksille, vaikka harkitsematon luotonotto on mahdollista myös näillä maksuvälineillä (Toi- saalta kyseisiä kortteja myönnettäessä käytetään toki tilaajakohtaista harkintaa). Näin ollen voisi nostaa kysymyksen siitä, kohteleeko ohjeistus luottomarkkinoilla toimivia yrityksiä erivertaisesti. Pikavippi-kysymystä on suomalaisessa julkisessa keskustelussa linkitetty köy- hyysongelman todella vähän, jos ollenkaan. Silti on tiedossa, että ainakin USA:ssa Payday-lainojen (vastaava kuin pikavippi) aiheuttamasta kierteestä on tullut köy- hän kansanosan todellinen ongelma. "Working poor" eli alipalkattujen ihmisten suuri joukko joutuu ottamaan pikavippiä toisensa perään voidakseen kattaa peru- 11 selinkustannuksensa – ja elää siis pysyvässä velkakierteessä. Ilmiö syntyi USA:ssa jo 60-luvulla, ja on saanut nyttemmin massiivisia mittasuhteita (ks. Caplovitz 1967). Johtuen kansantaloudellisesta kehityksestä suomalaisten kotitalouksien velkaan- tuminen on kasvanut 1990-luvun lopusta lähtien. Kulutusluotojen suhteellinen osuus kokonaisluottokannasta ei ole ehkä yhtä suurta kuin viime tai toissa vuonna, mutta absoluuttinen osuus on kasvussa (Rahoitusmarkkina raportti kuvioliite 5 & Kulutusluottoselvitys 2006, 4–5). Tämä ei ainakaan vielä ole näkynyt luotto- häiriömerkintöinä, sillä velkomistuomioiden määrä 2000-luvulla ei ole seurannut lisääntynyttä luottojen ottamista. (Asiakastieto 2006a) Kiinnostavaa on kuitenkin, että velkomistuomioissa oli vielä vuosi sitten tasainen "kolmen kärki" tili- ja kertaluottojen, huoneistojen vuokrien ja vastikkeiden sekä televelkojen kesken. Tili- ja kertaluottojen osuus on noussut 12,3 prosenttiyksi- köllä kuluneen vuoden aikana nousten selkeästi suurimmaksi ryhmäksi lähes 30 prosentin osuuteen kaikista velkomistuomioista. Sen sijaan huoneistojen vuokriin ja vastikkeisiin liittyneet tuomiot ovat laskeneet alle prosenttiyksikön (noin 16 prosenttia osuus kaikista tuomioista); vuosituhannen vaihteessa velkomistuomioi- den kärkipaikkaa pitänyt ja moraalipaniikkia herättänyt televelkatuomioiden osuus puolestaan tippunut yli 5 prosenttiyksikköä viime vuotisesta (noin 11 pro- senttia kaikista tuomioista). (Asiakastieto 2006b) 12 2 Tutkimuksen toteutus 2.1 Lomake Tämän tutkimuksen toteuttamista varten laadittiin kyselylomake. Se laadittiin ku- lutusluottojen – ja erityisesti pikavippien – käyttötarkoituksien, käytön luonteen, vastaajien kulutusasenteiden ja -tapojen kartoittamiseksi. Muutamiin taustamuut- tujia koskeviin kysymyksiin otettiin mallia muista nuorisolle suunnatuista kyse- lyistä (erityisesti Nuorisobarometristä). Kyselylomakkeessa vastaajilta tiedustel- tiin vastausta 22 eri kysymykseen. Kysymykset olivat yhtä avokysymystä lukuun ottamatta strukturoituja. Mukana oli sekä faktaväittämiä että asenneväittämiä. Ennen lomakkeen julkaisemista internetissä sitä testautettiin parilla kymmenellä testivastaajalla. Testauksen kautta lomakkeesta saatiin hiottua virheitä pois ja tes- taajien yleinen mielipide oli, että lomake oli ymmärrettävä eikä lainkaan liian ras- kas. Ymmärrettävyyden ohella testattiin lomakkeen täyttöaikaa, jolloin saatiin muodostettua käsitystä siitä, kuinka nopeasti lomake on mahdollista täyttää ym- märtäen kysymykset ja valittavissa olevat vastausvaihtoehdot. Kyselyssä ollaan kiinnostuneita sekä ihmisten tämän hetkisestä kulutusluottotilan- teesta, että luotoista, joita vastaajilla on ollut. Mikäli olisi kysytty ainoastaan luot- toja, joita vastaajilla on tällä hetkellä, olisi tekstiviestivippiä ottaneiden vastaajien määrä jäänyt vähäisemmäksi verrattuna muuta kulutusluottoa ottaneiden määrään nähden, koska jälkimmäisissä on yleensä huomattavasti pidempi maksuaika. 2.2 Aineiston kuvaus Tämän tutkimuksen aineiston kerääminen suoritettiin verkkolomakkeella 10.10.– 24.10.2006 välisenä aikana osoitteessa https://kampela.it.helsinki.fi/elomake/lomakkeet/ 3643/lomake.html. Internetin kautta sähköisesti suoritettavan kyselyn avulla oli mah- dollista saada vastaajiksi tutkimusjoukkoon kuuluvia henkilöitä, joiden tavoitta- minen muuten olisi ollut vaikeata tai jopa mahdotonta kohtuullisin kustannuksin lyhyellä aikataululla (aikataulun tiukkuudesta kertoo se, että koko selvitys on teh- ty alusta loppuun runsaassa kuukaudessa). Kyselyyn vastasi yhteensä 1951 vastaajaa. Tutkittavan aineiston lopulliseksi kooksi muodostui kuitenkin 1610 vastaajaa. Tutkittavan aineiston ulkopuolelle jätettiin tutkimuskohdeikäryhmän (18–29-vuotiaat) ulkopuolelle jäävät vastaajat (112 kap- paletta liian vanhoja, 210 kappaletta liian nuoria), samasta IP-osoitteesta identti- 13 sen tai melkein identtisen vastausrivin jättäneiden vastaajien ylimääräiset vastaus- kerrat (10 kappaletta), sellaiset asiattomat vastaukset, jotka osoittivat koko vastaa- misen tapahtuneen pilan päiten (6 kappaletta) ja vastaajat, jotka olivat vastanneet kyselyyn reilusti nopeammin kuin mitä testivastaajat pystyivät nopeimmillaan vastaamaan (3 kappaletta). Vastaajista 714 (44 prosenttia) oli naisia ja 896 miehiä. Omaksi syntymävuodekseen vastaajat pystyivät valitsemaan 1905 ja 1994 välillä olleen vuoden. Kuten edellä mainittiin, lopullisen tutkittavan aineiston ulkopuo- lelle jätettiin alaikäiset sekä yli 29-vuotiaat. Ikäjakauma on vino nuorempiin ikä- ryhmiin kohden. Perhemuotoihin saatiin muihin ryhmiin kohtuullinen määrä vastaajia paitsi 'muu perhemuoto' -kategoriaan, johon vastaajia saatiin ainoastaan 17. Yksinhuoltajien määrä ylitti juuri kriittisen 30 vastaajan määrän, joten se säilyi mukana analyyseis- sä. Taustamuuttujista "pääasialliseen toiminnan" ryhmiä jouduttiin yhdistele- mään, koska tietyt tyypittelyn kategoriat eivät saaneet tarpeeksi vastaajia. Kyse- lyyn vastannut ainut maanviljelijä liitettiin "yrittäjiin" ja ryhmät varusmies- tai si- viilipalveluksessa; työharjoittelija tai työkokeilussa; sairaus-, työkyvyttömyys- tai muulla sellaisella eläkkeellä; äitiys- tai vanhempainvapaalla; ja muuten kotityötä tekevä yhdistettiin yhdeksi luokaksi, joka nimettiin "työmarkkinoiden marginaa- liksi", jolloin vastaajien määrä tässä ryhmässä nousi 109 vastaajaan. Taustamuut- tujan "työsuhteen luonne" luokkiin saatiin vastaajia tasaisen kirjavasti. Pienim- miksi ryhmiksi muodostuivat 56 vastaajalla 'en osaa sanoa' - kategoria ja 85 kappa- leen 'osa-aikainen määräaikainen' -kategoria. 'En työskentele tällä hetkellä' puo- lestaan oli tämän tyypittelyn suurin ryhmä 501 vastaajalla ja täysipäiväinen vaki- nainen toinen 363 vastaajalla. Palkkaluokat muotoiltiin uudelleen, sillä katsottiin että yli 3000 euron palkkaluokan yhdistäminen 2001–3000 euron palkkaluokkaan helpottaisi ristiintaulukointien analyysiä ilman suurta informaation katoamista. frekvenssi 300 250 200 150 100 50 0 ikä 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 Kuva 1. Ikäjakauma (n=1610) 14 24-29 28 % 18-20 40 % 18-20 21-23 24-29 21-23 32 % Kuva 2. Ikäryhmät (n=1610) Nainen 44 % Nainen Mies Mies 56 % Kuva 3. Sukupuolijakauma (n=1610) En osaa sanoa 5% 500 € tai alle Yli 2000 € 36 % 11 % 500 € tai alle 1501-2000 € 501-1000 € 14 % 1001-1500 € 1501-2000 € 1001-1500 € Yli 2000 € 14 % 501-1000 € En osaa sanoa 20 % Kuva 4. Tuloluokat (n=1574) 15 Kimppakämpässä ystävien tai Muu perhemuoto sisarusten 1% kanssa 6% Vanhempien/ vanhemman/ muun huoltajan luona asuva Yksin asuva 20 % (myös Yksinhuoltaja soluasunto) 2% 41 % Avio- tai Avio- tai avoliitossa, lapsia avoliitossa, 5% lapseton 25 % Kuva 5. Perhemuoto (n=1606) Työmarkkinoiden Työtön tai marginaalissa lomautettu 7% 8% Yrittäjä tms. 2% Koululainen tai opiskelija 48 % Palkkatyössä 35 % Kuva 6. Toimintatyypit (n=1607) 16 En osaa sanoa 3% Täysipäiväinen vakinainen 23 % En työskentele tällä hetkellä 33 % Täysipäiväinen määräaikainen 11 % Teen töitä Osa-aikainen satunnaisesti vakinainen Osa-aikainen 13 % 12 % määräaikainen 5% Kuva 7. Työsuhteen tyyppi (n=1571) 2.3 Aineiston kerääminen ja koostumus Tutkimukseen saatiin vastaajia ilmoittamalla tutkimuksesta seitsemän pikavippiy- rityksen kotisivuille asetetun linkin lisäksi internetin keskustelupalstoilla (YleX, Radio Helsinki ja Muropaketti), kahdessa yhteisöpalvelussa (City-lehti sekä IRC-galleria), Nuorisotutkimusseuran verkkokanavalla (Kommentti.fi) ja ilmoi- tuksella Helsingin Sanomissa (18.10.2006). Verkkosivuilla, joille linkki kyselylo- makkeeseen oli laitettu, oli myös saateviesti. Siinä kerrottiin lyhyesti tutkimuksen aihe, tutkimuksen tilaaja sekä toteuttajatahot, vastaamisen keskimäärin kuluva ai- ka, tutkimuksen kohderyhmä sekä ohjattiin vastaajia täyttämään verkkolomake annetun linkin kautta. Lisäksi vastaajia pyydettiin ottamaan yhteyttä toiseen tutki- jaan, mikäli he haluavat osallistua myöhemmin tapahtuviin pro gradu -työhön liit- tyviin kasvokkaisiin haastatteluihin. Aineiston keruu keskustelupalstoilta ja yhteisöpalveluista oli kohdennettu sivus- toille, joissa on laaja kävijäkunta, keskustelu on valvottua ylläpidon toimesta ja si- vustolle kommentointi edellyttää rekisteröitymistä. Näin toimittiin, jotta saataisiin taattua saateviestin yhteyteen kertyvien sivuston käyttäjien julkaisemien kom- menttien pysyminen suhteellisen asiallisina. Tämä oli tärkeää, koska näin vältet- tiin se, että kyselyyn vastaajat olisivat altistuneet asiattomille kommenteille ennen 17 vastaamisen aloittamista. Kyselyn toteuttamiseksi oli aina pyydetty kyseessä ole- van sivuston ylläpidon lupa. Pikalainayritysten kotisivujen linkkien kautta pyrittiin saamaan aineistoon nimen- omaan pikavippejä ja muita kulutusluottoja ottaneita henkilöitä. Tähän tähdättiin, sillä tutkimuksen tilaaja oli erityisen kiinnostunut pikavippi-ilmiöstä, ja huolen ai- heena oli se, että muutoin kulutusluottoa ottaneiden vastaajien määrä jäisi liian pieneksi näytteessä. Koska vastaajia kerättiin pikavippiyritysten sivuilta ja myös johtuen saatekirjeen luonteesta (jossa korostettiin kiinnostustamme nimenomaan kulutusluoton ottamiseen) tämän tutkimuksen vastauksista ei voida tehdä yleis- täviä päätelmiä kulutusluottojen saati pikavippien yleisyydestä kaikkien 18–29-vuo- tiaiden nuorten aikuisten joukossa Suomessa. Oletettavasti kulutusluoton ottajia on aineistossamme suhteellisesti enemmän kuin tuon ikäisessä väestössä keski- määrin. Selvitystutkimuksen ripeän aikataulun vuoksi aineiston keruu jouduttiin suoritta- maan "ota kiinni mistä saat" -tyyppisellä otteella. Näin ollen tulosten yleistettä- vyydelle on asetettava huomattavia varauksia. Perusjoukosta ei siis ensin hah- motettu kuvaa – esimerkiksi "kaikki suomalaiset 18–29-vuotiaat", josta olisi satun- naisotannalla poimittu otos, josta selville saadut asiat olisivat tiettyjen varmuusväli- en puitteissa yleistettävissä kaikkiin suomalaisiin tutkitussa ikäryhmässä (vrt. Esko- la 1981, 119). Se ei ollut kireässä aikataulussa mahdollista. Toisekseen, koska eri- tyiskiinnostuksen kohteenamme olivat kulutusluottojen ja vielä pikavippien ottajat ja kyselyä suunnattiin niin, että heidän osuutensa saataisiin vastaajien joukossa taat- tua tarpeeksi suureksi, sekin vinoutti tutkimusjoukkoa tiettyyn suuntaan. Tämä näy- te ei siis edusta kaikkia suomalaisia 18–29-vuotiaita, eikä yleistyksiä tuohon perus- joukkoon voi tästä tutkimuksesta tehdä. Kaiken kaikkiaan tutkimus on luonteeltaan kuvaileva tutkimus, joka kartoittaa niitä piirteitä, joita liittyy kulutusluottojen ja eteenkin pikavippien ottoon tutki- mukseen kuuluvan ikäryhmän piirissä. Joka tapauksessa se kertoo siivusta suo- malaista todellisuutta, kulutusluottoja ja pikavippejä ottavista nuorista aikuisis- ta, jotakin olennaista. Kuitenkin joiltain osin aineistomme näyttäisi lähestyvän jo- pa edustavan otoksen piirteitä. Esimerkiksi luottohäiriömerkinnän yleisyys aineis- tomme vastaajilla näyttää olevan 7,7 prosenttia, kun se Koljosen (2002, 41) Asia- kastieto Oy:ltä saamassa aineistossa vuonna 2001oli 8 prosenttia samanikäisillä suomalaisilla. Sukupuolijakaumakin on aika lähellä koko väestön vastaavaa. Kos- ka näyte kerättiin internetissä olleella lomakkeella, näytteen ulkopuolelle jäivät luonnollisesti ne, jotka eivät aktiivisesti internetiä käytä. Suomalaisista nuorista aikuisista ehdoton enemmistö, yli 80 prosenttia, kuitenkin käyttää nettiä ainakin joskus (katso Saarela 2000, 28). Näin ollen nettiä käyttämättömien poisrajautu- minen ei nähdäksemme muodosta ongelmaa tulostemme ja tulkintojemme kan- nalta. 18 2.4 Analyysi Empiirisessä analyysissa on sovellettu kvantitatiivista otetta. Aineiston tilastolli- sessa analyysissa käytettiin apuna SPSS for Windows (Statistical Package for Social Sciences) -ohjelmaa. Aineiston keräämiseen käytetty Helsingin yliopiston tarjoama E-lomake-palvelu mahdollisti aineiston tallettamisen suoraan SPSS-ti- lasto-ohjelman ymmärtämään muotoon, joten aineistoa ei juurikaan tarvinnut kä- sitellä. Analyysikeinoina käytettiin suoria jakaumia ja ristiintaulukoita. Ristiintau- lukoiden osalta olemme tehneet khii 2 -testit, jotka kertovat siitä, ovatko aineistos- sa esiintyvät esiin saadut erot sattuman aiheuttamia vai johtuvatko ne jostain muusta. Jos khii 2 -testin arvo on ristiintaulukon kohdalla yli 0,05 (jolloin johto- päätöksen virheellisyyden todennäköisyys on 5 prosenttia tai sen yli), olemme jättänet tulkinnat – tuollaisissa tapauksissa potentiaalisesti epäluotettavina – teke- mättä. Analyysivaiheessa koko aineisto hajotettiin osa-aineistoihin katso kuva 8. Ensin aineisto jaettiin kulutusluotollisiin (n=1188) ja kulutusluotottomiin (n=413). Täs- sä vaiheessa aineistosta tippui 9 vastaajaa pois, jotka olivat jättäneet vastaamatta kysymyksiin niin, ettei heitä voinut jaotella kumpaankaan luotuun ryhmään. Kulu- tusluotollisten osa-aineistoa on käyty lävitse kappaleessa kuusi. Kappaleen kolme väittämien vertailua varten kulutusluotollisten aineisto hajotettiin vielä kahtia pi- kavippiä ottaneisiin (n=443) ja muuta kulutusluottoa kuin pikavippiä ottaneisiin (n=748) ja niitä vertailtiin aiemmin syntyneeseen kulutusluotottomien ryhmään. Kappaleessa viisi on käsitelty pikavipin ottaneiden osa-aineistoa analysoiden avo- vastauksia sekä tehden aineistosta suoria jakaumia. Koko aineisto (n=1610) Kulutusluotolliset (n=1188) Kulutusluotottomat (n=413) Pikavippiä ottaneet (n=433) Muuta kulutusluottoa kuin pikavippiä käyttäneet (n=748) Kuva 8. Aineisto ja sen jakautuminen osa-aineistoihin 19 3 Asenne- ja faktaväittämiin suhtautuminen osa-aineistoissa 3.1 Asenneväittämät Tutkimuksessa selvitettiin vastaajien asennoitumista erinäisiin pikavippeihin, luo- tonottoon ja raha-asioiden hoitoon liittyviin kysymyksiin. Tutkittiin vastausten ja- kaumaa pikavippiä joskus ottaneiden, muuta kulutusluottoa kuin pikavippiä jos- kus ottaneiden sekä ei koskaan mitään kulutusluottoa ottaneiden luokkia vertail- len. Tällä haluttiin selvittää sitä, ovatko pikavippaajien, muuta kulutusluottoa kuin pikavippiä ottaneiden tai kulutusluotottomien asenteet kulutukseen, lainanottoon tai lainan korkojen maksuun toisistaan poikkeavia. Tämä on omiaan kertomaan jo- takin näistä ryhmistä ja niiden välisistä kenties tärkeistäkin eroista, jotka selittävät heidän kulutus- ja luotonottokäyttäytymistään. Esitämme seuraavassa aina ensin väitteen, johon vastaajat ovat reagoineet, ja sen jälkeen reagointien jakauman edellä mainitusta osa-aineistoissa. "Lyhytaikaisen pikavipin todellisten kustannusten laskeminen on vaikeaa" Pikavippiä ottaneista 39 prosenttia oli vastannut myönteisesti: "täysin samaa miel- tä" tai "osittain samaa mieltä". He olivat paljon harvemmin samaa mieltä tämän väittämän kanssa kuin muut. Muuta kulutusluottoa ottaneista ja niistä, jotka eivät ole ottaneet lainkaan kulutusluottoa, selkeä enemmistö oli väittämän kannalla: 58–60 prosenttia. Pikavipin ottaneista puolestaan 48 prosenttia oli täysin tai osit- tain eri mieltä väittämän kanssa. Enemmistö pikavippiä ottaneista siis arvioi, että lainankoron todellisten kustannusten laskeminen ei ole heille vaikeaa – vaan il- meisesti, pikemminkin helppoa. Onko todella näin, se on toinen kysymys. 20 prosenttia 100 90 Täysin/jokseenkin samaa mieltä Täysin/jokseenkin eri mieltä 80 En osaa sanoa 70 60 58 60 48 50 38 40 30 26 21 19 15 20 14 10 0 Pikavippiä Muuta kulutusluottoa kuin Ei lainkaan kulutusluottoa pikavippiä käyttäneet Kuva 9. Lyhytaikaisen pikavipin todellisten kustannusten laskeminen on vaikeaa (n=1581) "Olen ainakin kerran ajautunut henkilökohtaisen kriisin vuoksi taloudellisiin ongelmiin" Taloudellisiin ongelmiin henkilökohtaiseen kriisin vuoksi koettiin vastaajien jou- kossa joudutun erityisesti pikavipin ottajien ryhmässä. Pikavipin ottaneista 58 pro- senttia katsoi käyneen näin, kun muita kulutusluottoa ottaneiden piirissä vastaava luku oli 29 prosenttia ja ei lainkaan kulutusluottoa ottaneiden piirissä 23 prosent- tia. On merkille pantavaa, että sekä pikavipin että muiden kulutusluottojen ottajis- ta runsas 10 prosenttia ei osannut sanoa, onko joskus käynyt näin. Ei mitään kulu- tusluottoa ottaneiden piirissä vain 7 prosenttia ei osannut ottaa kantaa asiaan. Mitä ilmeisimmin taloudellinen kaaostilanne on siis ainakin joskus saanut alkusysäyk- sensä henkilökohtaisesta kriisistä – avioerosta, masennuksesta, läheisen kuole- masta tai muusta sellaisesta. Muissa tutkimuksissa (mm. Piskonen 2006) on huo- mattu vastaavan suuntainen yhteys. Näin on tässä aineistossa käynyt siis tyypilli- simmin pikavipin ottajille. Tästä voisi päätellä, että ainakin joskus pikavippikier- teen taustalla on isompikin taloudellinen – ja ehkä muukin – kriisi. 21 prosenttia 100 Täysin/jokseenkin samaa mieltä 90 Täysin/jokseenkin eri mieltä 80 En osaa sanoa 69 70 61 58 60 50 40 30 29 30 23 20 11 10 7 10 0 Pikavippiä Muuta kulutusluottoa kuin Ei lainkaan kulutusluottoa pikavippiä käyttäneet Kuva 10. Olen ainakin kerran ajautunut taloudellisiin ongelmiin henkilökohtaisen kriisin vuoksi (n=1582) "Osamaksusopimuksista ei aina saa selkoa onko maksu korollista vai ei." Kaikissa osajoukoissa väittämän kanssa oltiin enemmän samaa kuin eri mieltä. Pikavipin ottaneet olivat harvemmin väitteen kanssa samaa mieltä kuin muut. He siis katsovat saavansa selvän osamaksusopimuksista muita useammin. Tätä voisi pitää yllättävänä, koska heillä on taloudellisena ongelmia muita useammin (katso luottohäiriöt tuonnempana). Muuta kulutusluottoa ottaneista 46 prosenttia oli sa- maa mieltä väittämän kanssa ja ei lainkaan kulutusluottoa ottaneista yli puolet (52 prosenttia). "En osaa sanoa" -vastausten osuus oli kaikissa ryhmissä huomattava (20–30 prosenttia). Tämä kertonee siitä, että sopimusten ymmärtäminen on kaikil- le melko vaikeaa. 22 prosenttia 100 90 Täysin/jokseenkin samaa mieltä 80 Täysin/jokseenkin eri mieltä En osaa sanoa 70 60 51 46 50 39 36 40 34 30 23 30 19 18 20 10 0 Pikavippiä Muuta kulutusluottoa kuin Ei lainkaan kulutusluottoa pikavippiä käyttäneet Kuva 11. Osamaksusopimuksista ei aina saa selkoa onko maksu korollista vai ei (n=1576) "Olen mielestäni järkevä kuluttaja; en osta ikinä mitään turhaa" Ne joilla ei ole koskaan ollut kulutusluottoa olivat tyypillisimmin väitteen kanssa samaa mieltä (39 prosenttia). Muuta kulutusluottoa kuin pikavippiä ottaneista 32 prosenttia yhtyi väitteeseen ja pikavipin ottaneista 19 prosenttia. Jokaisessa ryh- mässä "en osaa sanoa" vaihteli 13–14 prosentin välillä. prosenttia 100 90 Täysin/jokseenkin samaa mieltä Täysin/jokseenkin eri mieltä 80 68 En osaa sanoa 70 55 60 47 50 38 40 31 30 19 20 13 12 14 10 0 Pikavippiä Muuta kulutusluottoa kuin Ei lainkaan kulutusluottoa pikavippiä käyttäneet Kuva 12. Olen mielestäni järkevä kuluttaja; "en osta ikinä mitään turhaa" (n=1579) 23 "Raha ei pysy käsissäni 'kaikki mikä tulee, menee saman tien'" Tähän väitteeseen reagoimisessa oli erittäin suuri ero pikavipin ottaneiden ja toi- saalta muiden välillä. Pikavipin ottaneista 73 prosenttia oli samaa mieltä väittämän kanssa, kun taas muuta kulutusluottoa ottaneista 47 prosenttia ja ei lainkaan kulu- tusluottoa ottaneista 38 prosenttia. Mitä ilmeisimmin tämä kertoo siitä, että pikavi- pin ottajat tiedostavat oman rahan käyttönsä tietyn hallitsemattomuuden. Kahteen edellä olevaan väitteeseen reagoinnin perusteella voitaisiin päätellä, että pikavipin ottajat tunnistavat oman kulutuskäyttäytymisen impulsiivisuuden tai holtittomuuden, käytännössä itsekontrollin rakentamisen vaikeuden. Edellä esitet- tyihin vastakkaisiin väitteisiin reagointien perusteella voidaankin tulkita, että pi- kavippaajilla on muita ryhmiä enemmän ongelmia rahan hallinnan kanssa, ja he jossain määrin myös tiedostavat ongelmansa. prosenttia 100 90 Täysin/jokseenkin samaa mieltä Täysin/jokseenkin eri mieltä 80 73 En osaa sanoa 70 55 60 46 47 50 38 40 30 18 20 6 8 7 10 0 Pikavippiä Muuta kulutusluottoa kuin Ei lainkaan kulutusluottoa pikavippiä käyttäneet Kuva 13. Raha ei pysy käsissäni; "kaikki mikä tulee, menee saman tien" (n=1577) "Viikon pikavipin korkoa ei ole mielekästä laske vuosikoron mukaan" Useimmiten väitteen kanssa samaa mieltä ovat pikavippiä ottaneet (62 prosenttia). Muuta kulutusluottoa ottaneet ja ei lainkaan kulutusluottoa ottaneet yhtyvät väit- teeseen 42-prosenttisesti. Näyttäisi siltä, että pikavipin ottajia ei kiinnosta, ilmoi- tetaanko pikavipin vuosikorko palvelun yhteydessä vai ei. "En osaa sanoa" vastan- neiden joukko vaihteli pikavippiä ottaneiden 28:sta prosentista ei lainkaan kulu- tusluottoa ottaneiden 40 prosenttiin. 24 prosenttia 100 90 Täysin/jokseenkin samaa mieltä 80 Täysin/jokseenkin eri mieltä En osaa sanoa 70 62 60 42 50 41 39 35 40 28 30 18 23 20 10 10 0 Pikavippiä Muuta kulutusluottoa kuin Ei lainkaan kulutusluottoa pikavippiä käyttäneet Kuva 14. Viikon pikavipin korkoa ei ole mielekästä laskea vuosikoron mukaan (n= 1576) "Hahmotan helposti lainankoron tuottamat todelliset kustannukset." Useimmiten samaa mieltä ollaan muuta kulutusluottoa kuin pikavippiä ottaneiden joukossa (50 prosenttia). Pikavipin ottaneiden piirissä oltiin samaa mieltä selkeästi harvemmin (40 prosenttia). Ei lainkaan kulutusluottoa ottaneet olivat tällä välillä (45 prosenttia). Harvemmin kuin muilla, "En osaa sanoa" -vastauksia oli muuta ku- lutusluottoa kuin pikavippiä ottaneilla. Kaiken kaikkiaan vastausten perusteella näyttää siltä, että muuta kulutusluottoa kuin pikavippiä ottaneet uskovat olevansa parhaiten perillä lainan tuottamien kustannusten laskemisessa. Pikavipin ottaneet näyttävät olevan epävarmempia kyvystään laskea lainankoron todellisia kustan- nuksia kuin muut ryhmät. prosenttia 100 90 Täysin/jokseenkin samaa mieltä 80 Täysin/jokseenkin eri mieltä 70 En osaa sanoa 60 50 45 50 39 40 31 33 29 28 30 21 24 20 10 0 Pikavippiä Muuta kulutusluottoa kuin Ei lainkaan kulutusluottoa pikavippiä käyttäneet Kuva 15. Hahmotan helposti lainankoron tuottamat todelliset kustannukset (n= 1573) 25 Väitteisiin "luottokelpoisuuden menettäminen ei pelota minua" ja "teen ostoksia hetken mielijohteesta" annetut vastaukset jakautuivat eri osa-aineistossa niin sa- mankaltaisesti, että vaihtelut johtuvat enemmänkin sattumasta kuin ryhmien väli- sistä eroista. 3.2 Faktaväittämät "Maksan laskuni pääsääntöisesti ajallaan." "Usein"-vastauksen tähän väittämään on antanut pikavipin ottajista 35 prosenttia, muuta kulutusluottoa kuin pikavippiä käyttäneistä 70 prosenttia ja henkilöistä, joilla ei ole lainkaan kulutusluottoa, 78 prosenttia. Ei lainkaan kulutusluottoa otta- neet tai muuta kulutusluottoa kuin pikavippiä ottaneet maksavat laskunsa oman ar- vionsa mukaan usein ajallaan. Kohtaan "maksan joskus/harvoin laskuni ajallaan" vastasi 29 prosenttia pikavipin ottaneista, kun muuta kulutusluottoa ottaneilla vas- taava luku on 8 prosenttia ja ei lainkaan kulutusluottoa ottaneilla 4 prosenttia. Pikavipin ottaminen ja usein tapahtuva laskujen takaisin maksun viivästyminen kietoutuvat ilmiöinä yhteen. prosenttia 100 90 Usein 78,4 Melko usein 80 70,0 Joskus 70 Harvoin 60 Ei koskaan 50 35,233,6 40 22,3 30 17,9 14,115,2 20 1,9 1,6 5,1 2,4 1,8 10 0,1 0,0 0 Pikavippiä Muuta kulutusluottoa kuin Ei lainkaan kulutusluottoa pikavippiä käyttäneet Kuva 16. Maksan laskuni pääsääntöisesti ajallaan (n=1591) "Olen ollut tilanteessa, jossa on ollut pakko turvautua pikavippiin tai kulutusluottoon." Muuta kulutusluottoa kuin pikavippiä käyttäneistä tällaisessa tilanteessa on oman arvionsa mukaan usein tai melko usein ollut yhteensä 3 prosenttia. Sen sijaan perä- 26 ti 29 prosenttia pikavippiä ottaneista katsoo olleensa usein tai melko usein tällai- sessa tilanteessa. Joskus tällaisessa tilanteessa kertovat olleensa pikavippaajista 33 prosenttia ja muuta kulutusluottoa ottaneista 8 prosenttia. prosenttia 96,8 100 Usein 90 Melko usein 80 Joskus 69,2 Harvoin 70 Ei koskaan 60 50 40 33,1 30,3 30 19,7 14,8 20 14,2 8,3 7,4 10 0,2 0,2 0,2 2,4 1,3 1,5 0 Pikavippiä Muuta kulutusluottoa kuin Ei lainkaan kulutusluottoa pikavippiä käyttäneet Kuva 17. Olen ollut tilanteessa, jossa on ollut pakko turvautua pikavippiin tai kulutusluottoon (n=1590) "Ystäväni käyttävät kulutusluottoja ynnä muita sellaisia" Pikavipin ottaneiden ja muita kulutusluoton muotoja käyttäneiden joukossa on vastattu "usein" tai "melko usein" tähän väitteeseen 16 prosenttia pikavippaajien joukossa, ja muuta kulutusluottoa ottaneiden piirissä 12 prosenttia. Ei lainkaan ku- lutusluottoa ottaneista näin on vastannut vain 6 prosenttia. "Joskus" tai "harvoin" vastaa pikavipin ottaneista 62 prosenttia, ja muita kulutusluottoja kuin pikavippiä ottaneista 63 prosenttia ja ei mitään kulutusluottoja ottaneista 49 prosenttia. Ystä- väpiirin luottokäyttäytymisellä näyttää siis olevan lievä positiivinen yhteys vas- taajan luottokäyttäytymiseen. Ehkä vaikutteita ihmiseltä toiselle siirtyy näissäkin asioissa ystäväpiireissä – miksipä ei? Sosiaalisesta paineesta puhuminen tämän vastauksen jakautumien perusteella olisi kuitenkin ylitulkintaa. 27 prosenttia 100 Usein 90 Melko usein 80 Joskus Harvoin 70 Ei koskaan 60 45,1 50 40 29,9 32,7 31,5 30,3 29,9 25,6 30 22,3 18,9 20 8,2 4,1 6,9 9,3 10 3,5 1,4 0 Pikavippiä Muuta kulutusluottoa kuin Ei lainkaan kulutusluottoa pikavippiä käyttäneet Kuva 18. Ystäväni käyttävät kulutusluottoja ynnä muita sellaisia (n=1585) "Käytän kulutusluottoja heräteostoksiin." Kulutusluottojen käyttäminen heräteostoksiin näyttää olevan ennen kaikkea pika- vippaajien piirre, ja heilläkin suhteellisen harvinainen. Heistä 2 prosenttia katsoo tekevänsä näin usein, 4 prosenttia melko usein ja joskus 11 prosenttia. Harvoin näin sanoo tekevänsä heistä 17 prosenttia. Kaiken kaikkiaan noin kolmasosa pikavipin käyttäjistä sanoo turvautuvansa luotollisiin maksutapoihin heräteostoksia tehdes- sään. Muuta kulutusluottoa kuin pikavippiä käyttäneistä heräteostoksia luottora- hoilla on tehnyt noin viidesosa. 28 prosenttia 99,0 100 Usein 90 Melko usein 79,6 Joskus 80 Harvoin Ei koskaan 70 65,7 60 50 40 30 16,5 20 12,2 10,9 10 5,9 2,3 4,4 0,7 1,6 0,2 0,0 0,2 0,5 0 Pikavippiä Muuta kulutusluottoa kuin Ei lainkaan kulutusluottoa pikavippiä käyttäneet Kuva 19. Käytän kulutusluottoja heräteostoksiin (n=1587) "Olen ollut alkoholin vaikutuksen alaisena tehdessäni luotonottopäätöstä." Pikavippejä koskevassa kuumentuneessa mediakeskustelussa on ollut esillä myös pikavippien ottaminen päihtyneenä – jopa huumeiden vaikutuksen alaisena. Pika- vipin ottaneista on ollut alkoholin vaikutuksen alaisena luottopäätöstä tehdessään usein tai melko usein ilmoituksensa mukaan 11 prosenttia – siis runsas kymmenes. Muuta kulutusluottoa ottaneista päihtyneenä on ollut usein tai melko usein alle prosentti lainapäätöstä tehdessään. Joskus tai harvoin päihtyneenä lainapäätöksen ovat tehneet pikavippaajista 22 prosenttia ja muuta kulutusluottoa käyttäneistä 5 prosenttia. Eli 33 prosenttia pikavipin ottaneista on ollut päihtyneenä ainakin jos- kus lainapäätöksen tehdessään, kun taas muita kulutusluoton ottomuotoja käyttä- neistä vastaava luku on 6 prosenttia. Ero on siis huomattava. 29 prosenttia 98,0 100 93,9 Usein 90 Melko usein Joskus Harvoin 80 Ei koskaan 67,5 70 60 50 40 30 20 11,6 9,7 10 5,1 6,0 4,2 0,0 0,2 0,2 1,4 0,5 0,1 1,0 0 Pikavippiä Muuta kulutusluottoa kuin Ei lainkaan kulutusluottoa pikavippiä käyttäneet Kuva 20. Olen ollut alkoholin vaikutuksen alaisena tehdessäni luotonottopää- töstä (n=1589) 30 4 Maksuhäiriöt, muut luotot ja pikavipin käytön toistuvuus Kuten jo edellä on mainittu, maksuhäiriöisten määrä ei näytä nousseen kotitalouk- sien luottokannan kasvun perässä – ainakaan vielä. Maksuhäiriöisten keski-ikä vuonna 2002 oli 41 vuotta, mutta nuorten osuus maksuhäiriöisistä oli noussut. Nuoret, jotka ovat saaneet maksuhäiriömerkinnän, ovat tyypillisesti pienituloisia tai työttömiä tai syrjäytyneitä, ja myös koulutustaso ja yhteiskuntaluokka ovat merkittäviä selittäjiä ilmiölle. Miehillä luottohäiriöt ovat yleisempiä kuin naisilla, mutta naisten osuus on kasvussa. Sen sijan sillä, asuuko kaupungissa vai maaseu- dulla, ei näytä olevan vaikutusta asiaan. Nuoret hankkivat maksuhäiriömerkintän- sä tyypillisesti pienemmillä velkasummilla kuin varttuneemmat. (ks. Koljonen 2002, 13 ja 97) Virpi Koljosen tutkimuksen (2002) mukaan nuorten velkaantumisen syyt ovat mo- nimuotoisia. Osa velkaantuneista on opinnoissaan huonosti menestyneitä, opin- tonsa keskeyttäneitä tai niitä, jotka eivät ole valmistuttuaan työllistyneet. Heidän opintolainansa on voinut mennä perintään tai ulosottoon. Joukossa on myös kulu- tusluottokierteessä olevia "muodin orjia", jotka kuluttavat yli tulojensa, joiden si- nänsä pitäisi riittää normaaliin elämiseen. Nuorten, kuten vanhempien joukossa osa velkaantuu radikaalien elämänmuutosten myötä: on koettu avio- tai avoero, lapsen syntymä, kotoa muuttaminen, työttömäksi jääminen tai muu sellainen. Vel- kaantuminen perustuu vanhan elintason ylläpitämiseen, vaikka sen perusteet hor- juvat. Joskus velkaantuminen perustuu myös kännykän, internetin tai muun sellai- sen kautta tilattuihin palveluihin tai postimyyntiostoksiin (mts. 99). "Onko sinulla maksuhäiriömerkintää?" Omien sanojensa mukaan pikavippiä joskus ottaneista 14 prosentilla on maksu- häiriömerkintä, muuta kulutusluottoa kuin pikavippiä ottaneista 6 prosentilla ja kulutusluotottomista 3 prosentilla löytyy maksuhäiriömerkintä. Kuten edellä jo to- dettiin 8:lla prosentilla 18–29-vuotiaista löytyi maksuhäiriömerkintä vuonna 2001. "Kuinka suureksi arvioit riskisi saada maksuhäiriömerkinnän asteikolla 1–5?" Tässä kohdassa vastaajia pyydettiin arvioiman koettu riski. 1 oli vähäinen riski ja 5 korkea riski. Pikavippiä ottaneet kokivat muita ryhmiä vahvemmin riskin saada maksuhäiriömerkintä (keskiarvo 2,6). Muiden kulutusluottojen kuin pikavipin käyttäjillä (keskiarvo 1,7) koettu riski oli lähellä kulutusluotottomien kokemaa ris- kiä (1,5). Muuta kulutusluottoa kuin pikavippiä käyttäneillä riskin koki pienim- mäksi mahdolliseksi, eli yhdeksi, 58 prosenttia ja kulutusluotottomista 61 prosent- 31 tia, kun taas pikavippiä ottaneista riskin oli merkinnyt yhdeksi vain 27 prosenttia vastaajista. "Olen turvautunut velkaneuvonnan apuun tai etsinyt muualta apu velkaan- tumiseen." Pikavipin ottaneista 10 prosenttia ja muuta kulutusluottoa ottaneista 3 prosenttia ja ei lainkaan kulutusluottoa ottaneista 2 prosenttia oli turvautunut velkaneuvonnan apuun tai etsinyt muualta apua velkaantumiseen. Tässäkin asiassa pikavipin otta- neet ovat kärjessä. Opintolaina, asuntolaina ja kulutusluoton kokonaismäärä Pikavipin ottaneilla on useammin opintolainaa kuin muilla ryhmillä (54 prosent- tia). Muuta kulutusluottoa kuin pikavippiä ottaneista 42 prosentilla ja ei lainkaan ku- lutusluottoa omaavilla vain 17 prosentilla on opintolainaa. Asuntolainaa on pi- kavipin ottaneista 9 prosentilla, muuta kulutusluottoa kuin pikavippiä käyttäneillä lainaa on 13 prosentilla ja ei lainkaan kulutusluottoa omaavilla sitä on 2 prosentilla. Kulutusluoton kokonaismäärän tarkastelussa ovat mukana ne vastaajat, joilla oman il- moituksensa mukaan tällä hetkellä jotakin kulutusluottoa. Tarkastelusta poistettiin vastaajat, jotka eivät olleet vastanneet tähän kysymykseen sekä ne, jotka eivät osanneet arvioida kulutusluottojensa kokonaismäärää. Pikavipillisiä on tässä tar- kastelussa 212 kappaletta ja muuta kulutusluottoa kuin pikavippiä ottaneita 284. Kuten käyrä kertoo, profiilit ovat hyvin samankaltaisia. Alle 200 euron kulutus- luoton omaavia on enemmän pikavippiä ottaneissa kun taas yli 4000 euroa kulu- tusluottoa omaavissa muuta kulutusluottoa kuin pikavippiä nostaneiden prosentu- aalinen osuus on suurempi. prosenttia 50 Pikavippiä 40 Muuta kulutusluottoa kuin 30 pikavippiä käyttäneet 20 10 0 alle 200 euroa 201-500 euroa 501-1000 euroa 1001-4000 Yli 4000 euroa euroa Kuva 21. Paljonko sinulla on tällä hetkellä kulutusluottoa yhteensä (ei koske asunto- tai opintolainaa)? (n=496) 32 5 Pikavipin ottaminen tapahtumana 5.1 Avovastaukset Kyselyssä oli yksi avokysymys, jossa vastaaja pyydettiin kuvailemaan pikavipin ottoon liittynyt tilanne. Vastauksia kysymykseen tutkitussa aineistossa kertyi yh- teensä 179 kappaletta. Vastaukset on sisältönsä mukaan lajiteltu eri käyttötarkoi- tusten mukaan ja toisaalta tekijöihin, jotka motivoivat ottamaan pikavipin. Yksi vastaus on voinut päätyä useampaan toisiaan sivuavaan kategoriaan ja toisaalta joidenkin vastausten informaatioarvo on ollut niin vähäistä, ettei vastaus päätynyt yhteenkään kategoriaan. Käyttötarkoitukset 5.1.1 Pakkotilanne/rahat loppu Tyypillisin avovastauksissa kuvailtu pikavipin ottamiseen liittynyt tilanne oli ns. pakkotilanne, jossa ei ollut vaihtoehtoja. Rahat saattoivat esimerkiksi olla täysin lopussa. 72 vastaajaa koki ottaneensa pikavippiä tilanteessa, jossa ei ollut muita vaihtoehtoja. Pakkotilanteen alakategorioita ovat ne tilanteet, joissa luottoa on käy- tetty ruokaan tai laskujen maksuun. "Yksinkertaisesti rahat loppu." (nainen 23 v.) "Rahat olivat tilapäisesti loppu ja seuraavaan palkkaan oli vielä vähin- tään viikko." (mies 24 v.) "Rahat loppui, sosiaalitoimisto ei auttanut ja työkkäri ei rahaa myöntä- nyt." (mies 23 v.) "No lähinnä piti saada paketti postista, jolle ei ollut aikaa odottaa viik- koa tilipäivään. Ja tietenkin siinä samalla ensiviikon bensat tulivat työ- matkoille taattua. Päätös syntyi muutaman matematiikkaisen ajatuksen ja pitkän (30 min.) pohdinnan jälkeen." (mies 19 v.) "Autostani hajosi kallis sähköosa, jota ilman auto ei toimi. Autoa tarvit- sen työmatkoihini, joten ei ollut muita vaihtoehtoja kuin ottaa laina." (nainen 29 v.) 33 Ruoka 32 vastaajaa kertoi ottaneensa pikavippiä ruokaan. Ruoka oli loppu itseltä, per- heeltä tai lemmikkieläimiltä, joten sitä piti ostaa lisää pikavippiä käyttäen. "Ruoka oli loppu, mistään ei saanut apua, lapselle piti saada pötyä pöy- tään." (nainen 21 v.) "Jääkaapissa on pelkkä valo ja ketsuppipurkki. Maha huutaa hoosian- naa ja on pakko saada ruokaa!" (nainen 20 v.) "Kauhea rahan tarve. Jääkaappi huutaa tyhjyyttään ja rakkaat eläimet- kin pitäisi ruokkia." (nainen 20 v.) "Kun ei ole penniäkään rahaa eikä tutuilta/sukulaisilta saa lainaksi niin on otettava pikavippi. Kahden pienen lapsen äitinä on huolehdittava et- tä lapset saavat ruokaa ja pienemmälle on vaippoja. Viimeseen asti koi- tan kuitenkin aina venyttää ettei tarvitsisi ottaa vippiä, se 20 e lisäkulu takasin maksettaessa kirpasee!" (nainen 24 v.) Laskujen maksu Vastaajista 30 oli käyttänyt pikavippiä maksaakseen hoitamattomia maksuja. Kyseessä saattoi olla esimerkiksi puhelinlasku, vuokra tai muutamassa tapaukses- sa entisen pikavipin maksaminen pois. Pikavippiä haettiin maksuihin joko ennen eräpäivää tai ulosoton uhatessa. "Tili lähenee nollaa ja laskupino kattoa, jottai tarttis tehrä." (mies 25 v.) "Rahat loppu ja laskut kaatuivat niskaan." (nainen 23 v.) "Laskut oli menossa ulosottoon enkä sinä kuuna olisi saanut mitenkään niin paljoa rahaa." (nainen 19 v.) "Alussa minulla oli vain yksi vippi kerrallaan mutta sitten se karkasi kä- sistä ja kohta makselinkin jo uusilla vipeillä vanhoja vippejä." (nainen 22 v.) "No rahat oli loppu ja puhelinlaskua kräättiin ja uhkailtiin sulkea liitty- mä..." (nainen 19 v.) " Joskus on pakko jokin lasku saada maksettua heti pois, ettei puhelin- liittymää katkaista tai lasku mene perintään." (nainen 28 v.) 34 "Ei ollut rahaa maksaa vuokraa (kesäloma koulusta, eikä töistä ollut vielä tietoa sillä tuleva työnantaja perui kaikkien kesätyöntekijöiden paikat), joten otin kolmesta paikasta pikavipin." (nainen 24 v.) "Kulutusluottoa oli pakko ottaa vuokratakuuseen, joka oli Helsingissä yllättävän korkea, 1700 euroa." (nainen 29 v.) 5.1.2 Hedonismi 49 vastaajaa oli ottanut pikavippiä hedonistiseen kulutukseen. Tällaisia kulutus- kohteita olivat juhliminen, rahan nostaminen tilille ilman selkeää menoerää, mat- kailu, musiikki tai yllättävä mielihalu. Tästä joukosta 12 vastausta sisälsi hedonis- tiseen motiiviin lisäksi myös pakkotilanneaspektin. "Viikonloppu, tili lähellä nollaa. Bileet tulossa ja tiesin, että seuraaval- la viikolla tulee palkka. Eli nou hätä." (mies 24 v.) "Usein pikavipin otto liittyy viikonloppuun ja nimenomaan juhlimaan lähtiessä. On niin helppoa saada satanen tai jopa enemmän tilille, kun siihen menee vain viitisen minuuttia. Kerran kaveri soitti, että lähde kaljalle, ja että nähdään vartin päästä. Rahaa ei ollut tilillä, mutta otin vipin ja olin valmis lähtemään viidessä minuutissa..! Ensin voi kadut- taa, mutta sitä seuraava hyvänolontunne, kun on rahaa tilillä, auttaa unohtamaan että lasku pitää maksaa parin viikon päästä. Sitten onkin taas pulassa, ja pahimmassa tapauksessa uutta pikavippiä edellisen maksamiseen tarvitaan. Kierre on valmis, kuten nytkin juuri tällä het- kellä" (mies 25 v.) "–Lähetäänkö baariin? –Lähetään vaan. –Kumpis tällä kertaa ottaa sen vipin?" (mies 29 v.) "Lähettiin dvd-ostoksille ja tarvitsi paalua..." (mies 20 v.) "Laivalle olin menossa." (mies 18 v.) "Ennen tilipäivää kaupassa nähty tavara (esimerkiksi vaate), mikä on yksinkertaisesti 'pakko saada'. Ostospäätöstä vauhdittaa se, että tuote olisi jo palkkapäivänä mahdollisesti loppunut... joten eikun pikalainaa tekstiviestillä.. Korko tuntuu sillä hetkellä mitättömältä." (nainen 28 v.) 35 "2 viikkoa seuraavaan tilipäivään.. (ja olen) tarvinnut rahaa ruokaan, juhlimiseen ja matkailuun." (mies 19 v.) Nuoret aikuiset ovat valmiita ottamaan luottoa juhlimiseen, vaikka hedonististen halujen toteuttamisen ohella heillä olisi muita menoja: "Otin siis vipin, jotta saisin käytyä kaupassa ja päästyä sovittuihin me- noihin. Olin työtön tuolloin. Toinen kerta oli, niin piti päästä juhlimaan uutta duunia ja siihen ei ollut sillä hetkellä rahaa, jotain otin toisen vi- pin." (nainen 21 v.) "Useimmiten baariin mentäessä tai edellisten vippien maksua varten." (nainen 22 v.) "Olin ihan pee aa. Lapselle piti saada ruokaa ja itselleni myös. Kerran piti päästä reissuun ts. halusin ylimääräistä. Joskus taisin haluta vaan juhlimaan ja kerran otin pikavipin että saan maksettua puhelinlaskun." (nainen 24 v.) 5.1.3 Nautintoaineet Avokysymykseen vastanneista 12 ilmoitti ottaneensa pikavippiä nautintoaineiden (muun muassa alkoholi ja tupakka) ostamista varten. Tämä kategoria voi jossain määrin mennä juhlimis-kategorian kanssa päällekkäin. Lisäksi niin alkoholin ja tupakan (ja lievien huumeiden) kuin rahapelienkin kohdalla on usein vaikeaa – ja tällaisen aineiston valossa mahdotonta – tehdä erottelua niin sanotun viihde- ja on- gelmakäytön välille. "Ei ollut rahaa, täytyi saada nautintoaineita." (nainen 21 v.) "Haluaa alkoholia/baariin mutta ei ole rahaa." (nainen 18 v.) "Piti saada kaljaa, tupakkia ja autoon bensaa." (mies 19 v.) "Rahan tarve esimerkiksi pelaamiseen tai alkoholin nauttimiseen." (mies 23 v.) "Tarvittiin kaverin kanssa ryyppäämiseen rahaa joten otin tekstivipin. Sen jälkeen niitä tuli otettua muulloinkin kun viinaan tai ruokaan rahaa tarvitsi." (nainen 19 v.) 36 5.1.4 Auto: bensa, korjaus, ynnä muu sellainen 14 avokysymyksen mukaan rahaa oli käytetty autoon. Autoon kulutettu raha limit- tyi joillain vastaajilla pakkotilanteen kanssa, kun autoa piti korjata kesken matkan tai kun kyseessä oli ansaitsemiseen liittyvä apuväline. "Rahat loppu ja viikonloppu edessä taikka työviikko edessä ja bensat loppu." (mies 22 v.) "Piti lähteä viikonlopuksi kotiin ja ajaa autolla Imatralta 60km. Autosta olikin molemmat ajovalot palanu ja uudet piti ostaa nopsaa tilalle. Sil- loin oli rahatilanne aika heikko ja kavereita en saanu kiinni, jotta olisin lainannu niiltä hieman rahaa. Jouduin turvautumaan pikavippiin ja lai- nasin 100 e. Osa rahoista meni niihin valoihin. Lopuilla ostin sapuskaa ja kävin kapakassa. Parin viikon päästä maksoin opintolainasta sum- man takaisin ja lupasin, että tämä on ensimmäinen ja viimeinen kerta kun otan pikavippiä." (mies 23 v.) "Olimme lomailemassa maalla, 30 km lähimpään kauppaan ja meille ei myönnettykkään toimeentulotukea. Piti ottaa pikavippi, että saimme ruokaa ja pääsimme sieltä takaisin kotio mihin matkaa 360 km." (nai- nen 20 v.) 5.1.5 Muut syyt Muita syitä pikavippirahan käytölle olivat muun muassa palkan myöhästyminen ja pelihimo. Tässä tutkimuksessa ei tutkittu pelihimoa kvantitatiivisin menetelmin (se ei siis ollut mukana lomakkeen strukturoiduissa kysymyksissä vaihtoehtona). Pelihimon rahoittaminen, muun muassa pikavipeillä, saattaisikin olla mielenkiin- toinen tutkimuksen aihe jatkossa. "Palkkani ei tullutkaan 30.12. kuten piti ja uudenvuoden aatoksi oli saatava rahaa, joten otin 100 e vipin. Palkan sain seuraavalla viikolla joten maksoin sillä vipin." (mies 19 v.) "Palkkani myöhästyi muutaman päivän, ja laskujen eräpäivä oli sama, kuin myöhästynyt palkanmaksupäivä." (nainen 19 v.) "Kesätyön palkanmaksu viivästyi viikolla." (mies 24 v.) "Jos tulee hirveä jano ja palkka on myöhässä." (mies 21 v.) 37 "Eka kerran otin että pääsin silloisista töistä kotia kun tein reissuhom- mia ja töistä palkkaa ei maksettu ajallaan." (mies 21 v.) "Olen tilannut kymmeniä vippejä, joista käytännössä kaikki on mennyt pelihimoni rahoittamiseen. Ja peleillä tässä tapauksessa en tarkoita ko- likkopelejä, vaan Internet-vedonlyöntiä ja nettipokeria. Pelihimo, inter- net-casinoon käytetty." (mies 21 v.) "Pelihimo...kertoo varmaan aika paljon." (mies 21 v.) "Pitkässa vedossa yleensä niin hyvät kohteet jotta täytyy saada rahaa pystyäkseen veikkaamaan" (mies 24 v.) Taustatekijöitä pikavippiin turvautumiselle 5.1.6 Häpeä 7 vastaajaa näki, että pikavippi oli keino välttää häpeällinen raha pyytäminen ystä- viltä tai sukulaisilta. Myös Virpi Koljonen (2002, 75) on päätynyt vastaavanlaisiin tuloksiin tutkiessaan nuorten maksuhäiriöitä. Myös hänen tutkimuksissaan oli sel- laisia henkilöitä, jotka eivät halua lainata keneltäkään tutulta vaan pyrkivät pärjää- mään omillaan. Ylivelkaantuneille ystäviltä lainatun velan maksaminen ensim- mäiseksi oli tärkeää ystävyssuhteen ylläpitämiseksi (vrt. Koljonen 2001, 44, Iivari ja Rastas 1996, 66). "Työn aloitettua palkanmaksuun on yli kuukausi. Rahaa ei kehtaa pyy- tää vanhemmilta enempää eikä sosiaalitoimistosta ole saatu vielä vas- tausta. Avopuolison äitikin on jo avustanut kylliksi. On pakko oman jak- samisen kannalta olla rahaa käytössä edes vähän." (nainen 28 v.) "Olin jo lainannut äidiltäni enkä kehdannut pyytää enempää." (nainen 20 v.) "Pakkotilanne kun ei muualta rahaa saanut, eikä ollut rohkeutta ker- juulle mennä tutuille/perheen luo." (nainen 19 v.) "Pitkä pähkäily pyytääkö vanhemmilta, päätös ei, jostain oli saatava rahaa ja ylpeys ei antanu äidiltä tai isältä kysyä." (nainen 21 v.) "Rahat loppu, tarvitsi rahaa niin tämä helpoin keino ettei tarvii tutuilta raakkua." (nainen 19 v.) 38 "Pakko saada nopeasti rahaa eikä jaksa kavereita vaivata." (mies 21 v.) "Kun ei ole mukulalle maitoon rahaa, ni pakko ottaa jostai vähän lai- naa, onneks nykyään saa 'vain' 50 e myös vippiä.. kun ei kehtaa poru- koilta pyytää, ja sossuun en mene!" (mies 22 v.) 5.1.7 Allokointi Pikavippi koettiin hyvänä keinona allokoida resurssien kulutusta ajanjaksojen vä- lillä. 23 vastaajaa oli käyttänyt pikavippiä allokointiin. Rahojen ajallisella allo- koinnilla kuluttajat pystyivät käyttämään etukäteen tulossa olevaa palkkaa ja ta- pauksissa, joissa laskut uhkasivat erääntyä, pikavipin korko nähtiin pienemmäksi menoeräksi kuin laskujen erääntymisestä aiheutuvat kulut. "Yleensä otan pikavippiä jonkun ison laskun maksua varten. Lasken on- ko kannattavampaa ottaa pikavippi vai ottaa myöhästymislasku + kor- ko. Joskus useitakin laskuja maksamatta. Nyt eri tilanne kun käyn töissä kouluni ohella." (mies 21 v.) "Maksuja oli kertynyt vähän liikaa ja niiden eräpäivä oli jo mennyt, enkä olisi pystynyt siirtämään eräpäiviä enää kuun alkuun, että saan ra- haa. Pikavipillä sain juuri sopivasti maksettua laskut melko pienellä hin- nalla, kun rahaa oli kuitenkin tulossa suhteellisen pian." (nainen 27 v.) "Rahaa on, mutta se on tilillä, jota voi käyttää vain pankista kasin. Olen ottanut pikavippejä, koska tiesin, että voin arkena hakea pankista rahaa ja maksaa sen saman tien pois." (nainen 20 v.) "Palkka tuli parin päivän päästä, mutta juhlat olivat ennen palkkapäi- vää." (mies 27 v.) "Olin opiskelutilanteen vuoksi kaksi kahden viikon jaksoa poissa töistä, ja tasasin rahatilannetta molemmilla kerroilla ottamalla pikavipin jon- ka maksoin seuraavasta tilistä pois." (mies 27 v.) "Kesätyörahat tulossa, mutta kuluttaa piti heti." (mies 28 v.) 5.2 Käyttökohteet Pikavippejä käyttäneiltä kysyttiin mihin tarkoitukseen pikavippiä on käytetty. Jokaista käyttökohdetta kohti vastaaja on voinut valita yhden vaihtoehdoista kulu- 39 tusluottoa, pikavippiä, molempia – ja jättämällä ruksaamatta kyseisen potentiaali- sen käyttökohteen kohdalla mitään vaihtoehtoa ilmaista, että ei mitään näistä. Käyttökohteiden määritelmissä ei nähdäksemme pitäisi olla juurikaan validiteet- ti-ongelmia (eli niiden pitäisi olla selkeitä ja yksiselitteisesti käsitettäviä). Kuiten- kin kategoriat juhliminen ja nautintoaineet saattavat leikata toisiaan niin, että alko- holia vaikkapa kotibileisiin ostanut voi katsoa käyttäneensä – tarkoitusta varten ot- tamaansa pikavippiä – joko nautintoaineisiin, juhlimiseen tai molempiin. Tämä on syytä huomioida kohtuullisessa määrin, kun tarkastellaan juhlimiseen ja nautinto- aineisiin käytettyjä suurehkoja pikavippimääriä; ne saattavat olla jossain tapauk- sissa ikään kuin kahteen kertaan ilmoitettuja. Toisaalta osa vastaajista näyttää tar- koittaneen nautintoaineilla nimenomaan tupakkaa, jolloin vaara juhlimiskategori- an kanssa päällekkäin menosta ei ole. Onko joku tarkoittanut nautintoaineilla huu- mausaineita – sitä emme ole lähteneet pohtimaan. Huumeiden käyttö suomala is- nuorten parissa on joka tapauksessa varsin marginaalista massiivisen alkoholin käytön rinnalla (ks. esimerkiksi Hakkarainen ja Metso 2005); varmastikin suurin osa vastaajista on siis tarkoittanut nautintoaineilla alkoholia ja tupakkaa. Nautintoaineiden käyttö, samoin kuin juhliminen, ovat niitä käyttökohteita, joiden kohdalla niin rikkaat kuin köyhät, työssä olevat kuin työttömät ja niin miehet kuin naisetkin turvautuvat helposti luottorahaan, ja usein pikavippiin. Silti yksinhuolta- jat ja työttömät sekä työmarkkinoiden marginaalissa olijat ovat kärjessä, näissä- kin, luottorahan käyttäjinä. Se, että kulutusluottorahan ja erityisesti pikavippien käyttökohteena nautintoaineet ja juhliminen nousevat kaiken kaikkiaan yli mui- den kertonee siitä, että näillä rahoitusmuodoilla taataan "bileiden jatkuminen" – useissa tilanteissa, ja jopa yhteiskuntaluokasta riippumatta. Hedonismi on siis kes- keinen luottorahan ja varsinkin pikavippien käyttökohde. Ruoan, vuokran, kännykkäkulujen sekä muiden velkojen takaisinmaksun, myös yllättävien terveydenhoitokulujen sekä liikennekulujen kohdalla taloudellisesti hyvä- ja huonompiosaisten ero luotto- ja usein juuri pikavippirahaan turvautumi- sessa on paljon kirkkaampi: tällaisten peruselinkustannusten kohdalla nimen- omaan vähäosaiset – työttömät, huonosti palkatut sekä yksinhuoltajat – turvautu- vat pikavippeihin ja muuhun kulutusluottoon muita herkemmin. Vaikuttaa siis siltä, että toinen kulutusluottorahaa, etenkin pikavippejä nielevä kohde on taloudellis-sosiaalisesti haavoittuvassa asemassa olevien peruselinkus- tannukset. Muuta kulutusluottoa kuin pikavippiä käyttävät puolestaan enemmän taloudellisesti parempiosaiset, ja tällöin mainitsemistamme käyttökohteista isom- piin hankintoihin ja hankkeisiin kuten lomamatkoihin ja kodin elektroniikkaan se- kä sisustukseen. prosenttia 70 60 50 40 62 30 20 27 21 10 0 Nautintoaineet (mm. 61 55 38 33 Muiden velkojen tai niiden korkojen Liikennekulut (esim. bussilippu, Matkapuhelinkulut Vaatteet ja jalkineet 40 20 19 14 12 alkoholi, tupakka) harrastukset Yllättävä terveydenhoitokulu 11 10 Elektroniikka ja sisustaminen Auto tai muu moottoriajoneuvo 9 Juhliminen Ruoka Vapaa-ajan Vuokra Matkailu Opiskelu Lasten- ja 7 kodinhoitokulut Kuva 22. Pikavippien käyttötarkoitukset 5.3 Käyttö jaettuna vuorokaudenajoittain Kyselyyn vastanneita pikavippien käyttäjiä pyydettiin ilmoittamaan mihin vuoro- kauden aikaan pikavipin ottaminen oli tapahtunut. Mikäli vastaaja oli ottanut useampia pikavippejä hänellä oli mahdollisuus valita useampia vuorokauden aiko- ja jolloin pikavipin ottaminen oli tapahtunut. Tarkkoja kellonaikoja ei tarjottu, koska jälkikäteen voi olla vaikea muistaa tarkkaa kellonaikaa, johon luotonotto on sijoittunut, eteenkin jos tapahtumasta on aikaa. Toisaalta vuorokauden ajat aamu, päivä, ilta ja yö ovat suhteellisia käsitteitä, joiden määrittely voi jonkin verran vaihdella vastaajakohtaisesti. Päädyttiin kuitenkin niiden tarjoamiseen vastaus- vaihtoehtoina, vähemmän ongelmallisina kuin mitä hatarasti muistellut kellonajat olisivat olleet. Kuten kuvasta 23 on nähtävissä, pikavipin ottaminen on keskittynyt päivään (42 pro- senttia) ja iltaan (36 prosenttia). Aamu (15 prosenttia) ja yö (7 prosenttia) ovat ajankohtina vähemmän yleisiä. Siinä mielessä joissain kaavailuissa esillä ollut idea pikavippien yökäytön rajoittamisesta ei tämän aineiston valossa koskisi lo- pulta suurtakaan osaa itse pikavippien ottamisilmiöstä kaiken kaikkiaan. 41 Yö Aamu 7% 15 % Aamu Päivä Ilta Ilta 36 % Yö Päivä 42 % Kuva 23. Käyttö jaettuna vuorokaudenajoittain 5.4 Luotonottamisesta päättäminen sosiaalisena tapahtumana Kyselylomakkeessa tiedusteltiin pikavipin ottajilta tilannetta, jossa päätös pikavi- pistä on syntynyt. Pääosin päätös ottaa pikavippiä syntyi yksin (70 prosenttia). Harvemmin päätös oli tehty perheen tai elämänkumppanin (14 prosenttia) tai ystä- vien (14 prosenttia) kanssa. Vain 1 prosentti oli päätynyt pikavipin ottoon puoli- tuttujen neuvosta. Puolituttujen Ystäviesi kanssa seurassa 1% 14 % Yksin Yksin Perheesi/elämänkumppanisi Perheesi/elämänkumppanisi Perheesi/elämän- kanssa kanssa kumppanisi Ystäviesi kanssa Ystäviesi kanssa kanssa 14 % Puolituttujen seurassa Puolituttujen seurassa Yksin 71 % Kuva 24. Luotonottamisesta päättäminen sosiaalisena tapahtumana (n=421) 42 5.5 Pikavippien käytön toistuvuus Näyttäisi siltä, että pikavipin käyttäminen ei yleensä jää yhteen kertaan, sillä aino- astaan 17 prosenttia pikavippiä joskus ottaneista vastaajista sanoo käyttäneensä pi- kavippiä vain kerran. 2–3 kertaa käyttäneitä löytyy 26 prosenttia. Yli puolet pika- vipin käyttäjistä on käyttänyt 4–5 kertaa (18 prosenttia) tai kuudesti tai useammin (35 prosenttia). 2 prosenttia ei osannut sanoa kertojen määrää. Heidänkin voisi olettaa olevan ahkeria käyttäjiä – muun muassa siksi, että he eivät muista sitä, kuinka monta kertaa ovat pikavippiä ottaneet. Niistä, jotka olivat ylipäätään pika- vippiä ottaneet, voi tarkastella vippaamiseen usein turvautumista taustatekijöiden mukaan. Sukupuoli ei juurikaan näyttänyt selittävän vaihtelua, tuloluokkakaan ei kovin voimakkaasti. Sen sijaan työmarkkina-asemalla näytti olevan selittävää voi- maa asiaan. Työmarkkinoiden marginaalissa 49 prosenttia oli ottanut pikavippiä kuusi kerta tai useammin, työttömistä tai lomautetuista näin oli tehnyt 41 prosent- tia, palkkatyöläisistä 36 prosenttia ja opiskelijoista 28 prosenttia. Kerran En osaa sanoa 18 % 2% 6 tai useammin Kerran 35 % 2-3 kertaa 4-5 kertaa 6 tai useammin 2-3 kertaa En osaa sanoa 26 % 4-5 kertaa 19 % Kuva 25. Pikavippien käytön toistuvuus (n= 427) 43 6 Pikavippien ja muiden kulutusluottojen käyttäjien taustamuuttujien peilaaminen käyttökohteisiin Tämä kappale perustuu taustamuuttujien ja kulutusluoton käyttökohteen ristiin- taulukointien perusteella tehtyihin yhteenvetoihin. Taustan tämän kappaleen pää- telmille voi lukea liitteestä 1. Pikavippien otto näyttää kasautuvan heikossa taloudellisessa asemassa ja epävar- massa työmarkkinatilanteessa oleville: työttömille, työmarkkinoiden marginaalis- sa oleville, yksinhuoltajille, ja henkilöille, joiden kuukausitulot ovat alle 1500 eu- roa kuussa. Kun tarkastellaan pikavippien ja muiden kulutusluottojen ottamista käyttökohteiden mukaan, edellä mainittuja taustamuuttujien luokissa, saadaan esiin kiintoisaa informaatiota, joka kertoo niin pikavippaajien taloudellisesta tilan- teesta kuin siitäkin, mihin lainatut rahat oikein kuluvat. Lainattujen rahojen käyttötarkoituksesta kysyimme lomakkeessa tavalla, joka mahdollisti yhdelle ja samalle vastaajalle useamman kuin yhden käyttökohteen "ruksaamisen": tämä siksi, että useammin kuin kerran kulutusluottoa ottaneet ovat voineet ottaa luottoa useampiin eri tarkoituksiin, ja siksi, että kerrallakin otettu luottosumma on saatettu ottaa ja myös käyttää useampaan kuin yhteen tarkoituk- seen samalla kertaa. Näin ollen prosentit, jotka jatkossa tulevat esiin, kertovat siitä, kuinka tyypillisesti tietyssä ihmisryhmässä on otettu jotakin kulutusluottoa tai ni- menomaisesti pikavippiä tiettyyn tarkoitukseen ainakin kerran. Perhemuoto on keskeinen erottelija tarkasteltaessa kulutusluottojen ja erityisesti pikavippien ottoa sosiaalisiin ja taloudellisiin taustamuuttujiin peilattuna. Yksin- huoltajat ovat kärjessä useiden käyttötarkoitusten kohdalla pikavipin ottajina: he ovat siis ottaneet mainittuihin kohteisiin pikavippiä useammin kuin muissa perhe- tilanteissa olijat. Vuokraan he ottavat kulutusluottoa, josta noin puolet pikavippiä, tyypillisemmin kuin muut. Myös yllättävä terveydenhoitokulu on yksinhuoltajille tyypillisempi kulutusluoton ottamistarkoitus. Ruoka sekä vaatteet ja jalkineet ovat niin ikään tyypillisempiä luotonottokohteita lapsiperheille (olipa huoltajia yksi tai kaksi) kuin muille. Tällöin otettu luotto on tyypillisesti pikavippi. Ilmeisesti yksin- huoltajien talou- dellisten ongelmien kasautumisesta kertoo se, että he ottavat myös "omiin tarpeisiinsa" – jotka eivät liity lapsiin – eli juhlimiseen ja nautintoai- neisiin (tupakka ja alkoholi) kulutusluottoa tyypillisemmin kuin muut. Niistä yk- sinhuoltajista, jotka ovat ottaneet kulutusluottoa ylipäätään, 44 prosenttia on käyt- 44 tänyt luottorahaa myös juhlimiseen, ja 57 prosenttia alkoholiin ja tupakkaan. Tämä raha on ollut tyypillisemmin pikavippiä kuin muuta kulutusluottoa. Pääasiallinen toiminta, toisin sanoen eräänlainen työmarkkina-asema, on niin ikään varsin voimakas kulutusluottokäyttäytymistä selittävä taustatekijä. Työ- markkinoiden marginaalissa olijat (muun muassa varusmiehet, kotiäidit, sairaslo- malaiset, yms.) ovat yhdessä työttömien kanssa kirkkaasti kärjessä kulutusluoton, etenkin pikavippien käyttämisessä ruokaan (41 prosenttia ja 39 prosenttia), juhli- miseen (50 prosenttia ja 37 prosenttia), muiden velkojen tai niiden korkojen ta- kaisinmaksuun (31 prosenttia ja 29 prosenttia), ja myös liikennekuiluihin (bussili- put ynnä muut sellaiset) sekä kännykkäkuluihin. Nämä luvut näyttäisivät kertovan niin kyseessä olevien ryhmien taloudellisesta ahdingosta, jossa aivan välttämättö- miinkin asioihin kuten ruokaan on käytettävä lainarahaa – kuin myös ehkä talous- asioiden vaikeasta kontrolloitavuudesta kyseessä olevissa ryhmissä (muiden vel- kojen takaisinmaksu lainrahalla sekä juhlimiseen käytetty lainattu raha). Kun kat- sotaan muita ryhmiä, kuten vakituisessa työsuhteessa olevia, huomataan, että mat- kailuun ja kodin elektroniikkaan otetaan kulutusluottoja vakaammassa työmarkki- na-asemassa olevien joukossa. Samoihin asioihin, vaikkakin vähemmän, työttö- mät ottavat pikemminkin pikavippejä. Tulotaso on niin ikään relevantti luotonottokäyttäytymisen selittäjä. Vuokraan, ruokaan, liikennekuluihin, velkojen takaisinmaksuun, juhlimiseen, matkapuhe- linkuluihin sekä nautintoaineisiin otetaan pikavippejä nimenomaan alle 1500 eu- roa kuukaudessa ansaitsevien joukossa. Tulotaso vaikuttaa siihen, otetaanko pi- kemminkin pikavippejä vai muuta kulutusluottoa. Korkeammissa tuloluokissa otetaan tyypillisemmin muuta kulutusluottoa, varsinkin isompia ostoksia kuten kodin elektroniikkaa, autoa tai matkailua varten. Työttömät ja työelämän mar- ginaalissa olevat eivät käytä näihin kohteisiin mitään lainarahaa, mutta jos jota- kin, se on tyypillisemmin pikavippiä kuin muuta. Nautintoaineet, eli lähinnä al- koholi ja tupakka, muodostavat kuitenkin poikkeuksen: kaikissa tuloryhmissä niihin otetaan, jos jotakin lainaa, niin nimenomaan pikavippiä. Tuloluokassa 1500–2000 euroakin kuussa ansaitsevilla tämä on pikavippien käyttökohde 25 prosentissa tapauksista. Ilmeisesti tämä kertoo osittain tilanteista, joissa niin kova viinan tai tupakan himo iskee, että lainaa on saatava – nopeasti ja yhteiskuntaluo- kasta riippumatta. Ikäryhmistä – jotka oli luokiteltu 18–20-vuotiaisiin, 21–23-vuotiaisiin, 24–29- vuoti- aisiin ja sitä vanhempiin – toiseksi nuorin ikäryhmä eli 21–23-vuotiaat otti tässä ai- neistossa eniten kulutusluottoa ja pikavippejä vuokraan ja ruokaan, eli peruselinkus- tannuksiin. Ilmeisestikin tämän ikäisistä monet ovat juuri muuttaneet "omilleen" ja tämä on omiaan tuomaan taloudellista niukkuutta, jos tulot eivät ole suuret. Nuorimmassa ikäryhmässä eli 18–20-vuotiaiden piirissä käytettiin pikavippejä ja muita kulutusluottorahoja muiden velkojen takaisinmaksuun (23 prosenttia) 45 sekä nautintoaineisiin (34 prosenttia) ja juhlimiseen (34 prosenttia). Kännykkä- kuluihinkin kului lainarahaa (16 prosenttia). Näiden rahankäyttömuotojen esiin- tyminen yhdessä ja tuon ikäisillä saattaisi kertoa jonkinlaisesta "ylivauhdikkaas- ta elämäntavasta", jossa raha-asioiden hallinta tuottaa ongelmia, mutta vauhti "bai- laamispuolella" on kova. Sukupuolten väliset erot ovat yllättävän pieniä. Isoimmat erot eniten ja miesten vä- lillä ovat käyttökohteissa vaatteet (joihin naiset ottavat luottoa miehiä enemmän) ja auto tai muu moottoriajoneuvo (joihin miehet ottavat lainaa naisia enemmän). Lisäksi ruoan ja yllättävän terveydenhoitokulun kohdalla naiset käyttävät lainara- ha hieman miehiä enemmän. Tällöin kyseessä on tyypillisemmin pikavippi kuin muu kulutusluotto. Ruoka ja vuokra ovat asioita, jotka voidaan luokitella välttämättömiksi elinkustan- nuksiksi. Jos ja kun niihin on otettava kulutusluottoa, vieläpä pikavippiä, ja jos täl- lainen on vielä toistuvaa, lienee kyseessä köyhyysongelma: ihminen ei pysty sel- viämään peruselinkustannuksistaan ilman lainarahaa. Kännykkäkulut – hieman riippuen niiden suuruudesta ja siitä, mikä suuruuden on aiheuttanut – ja bussiliput ynnä muut sellaiset voisi myös nähdä perustavanlaatuisiksi tarpeiksi. Sekä puhe- linta että mahdollisuutta liikkua paikasta toiseen tarvitsee voidakseen elää nor- maalia elämää. Vaatteet ovat sillä rajalla – riippuen vaatteista. Kuitenkin vaatteita- kin on pakko hankkia, siinä mielessä vaatteiden ja jalkineiden ostaminen on tiet- tyyn pisteeseen saakka peruselinkustannuksiin kuluttamista. Se, että näinkin paljon lainarahaa käytetään edellä mainittuihin asioihin, ja nimen- omaan yksinhuoltajien, työttömien ja työelämän marginaalissa olevien, ikäryh- mistä etenkin 21–23-vuotiden ja tuloryhmistä alle 1500 euron kuukausituloja an- saitsevien joukossa, kertoo mitä ilmeisimmin köyhyydestä. Näiden ryhmien piiris- sä esiintyy niukkuutta, jota ainakin hetkittäin yritetään paikata tai hoitaa lainara- halla, usein vielä pikavipillä. Tilanne alkaa saada Yhdysvalloista tutun "Poor pay more" -ilmiön piirteitä. Siellä luottomarkkinat ovat sirpaloituneet niin, että huo- nompituloisille ei ole juurikaan tarjolla muuta kuin korkeakorkoista Payday-lai- naa (ks. Caplovitz 1967). Se, että samoissa ryhmissä lainarahaa käytetään myös nautintoaineisiin eli alkoho- liin ja tupakkaan sekä juhlimiseen, näyttää hämmentävältä – ja tahraa kuvaa "kär- sivistä köyhistä". Miten voidaan saman aikaan lähes kärsiä nälästä ja juhlia? Vai- kuttaa siltä, että 2000-luvun vähävaraiset ajattelevat, että heilläkin on oikeus pitää hauskaa. Kulutuksen nautinnot katsotaan nykyisin kuuluvan kaikkien kansalaisten huveihin – olipa tulotaso mikä tahansa. Pienituloisten kurkottelua kohti keskiluo- kan kulutusnormeja, johon lukeutuu nautinnollinen vapaa-ajan vietto, voitaneen pitää merkkinä kulutusyhteiskunnan kulttuurisesta paineesta (esim. Autio 2006). 46 Vapaa-ajan harrastuksiin, kodin elektroniikkaan ynnä muuhun sellaiseen sekä mat- kailuun käytettävä raha on selkeämmin vähintäänkin potentiaalista ylellisyyskulu- tusta. Näihin aineiston parempituloiset ottavat kulutusluottoa tyypillisemmin kuin huonompituloiset. Sikäli kuin heikompituloiset ottavat lainaa näihin tarkoituksiin, se on tyypillisemmin pikavippiä kuin muuta kulutusluottoa. Se, että pikavippiä käytetään toisten velkojen ja niiden korkojen takaisinmaksuun, kertoo sosiaa- lis-taloudellisesta ongelmasta: otetaan velkaa velan päälle. Siinä rakennetaan kort- titaloa, joka väistämättä kaatuu jossain vaiheessa, elleivät tulot selkeästi nouse. Siksi on huolestuttavan näköistä, että aineistossamme näyttää esiintyvän tätä il- miötä niinkin paljon. 47 7 Johtopäätökset Pikavippien otto näyttää kasautuvan työmarkkinoilla epäsuotuissa asemissa ole- ville (työttömille ja työmarkkinoiden marginaalissa olijoille) ja huonotuloisille. Perhetilannetta katsottaessa huomataan, että pikavipit kasautuvat muita enemmän yksinhuoltajille ja hieman vähemmän muille lapsiperheille. Muiden kulutusluotto- jen käyttö on logiikaltaan osin toisenlaista. Pikavippejä, toisin kuin useita muita kulutusluottoja, saa helposti, köyhäkin: lainan ottaja ei tarvitse vakuuksia, ei vaki- tuista työpaikkaa eikä takauksia. Tällaisia edellytetään yleensä muun muassa pankkien myöntämissä kulutusluotoissa. Pikavipit poikkeavat muista otetuista kulutusluotoista tässä aineistossa muillakin tavoilla: niitä käytetään pääsoin eri tarkoituksiin kuin muita kulutusluottoja. Kun jälkimmäisiä käytetään, ei pelkästään mutta pitkälti isompiin ostoksiin ja hankkei- siin, eli matkailuun, kodin elektroniikkaan ja sisustukseen sekä vapa-ajan harras- tuksiin, pikavipeillä rahoitetaan suurelta osin peruselinkustannuksia. Pikavippejä käytetään ruokaan, vuokraan, muiden velkojen ja niiden korkojen takaisin mak- suun ja kännykkäkuluihin. Lisäksi niitä käytetään myös nautintoaineisiin, alko- holiin ja tupakkaan, sekä juhlimiseen. Pikavippien käyttö peruselinkustannuk- siin kertoo pikavipin ottajien suhteellisesta köyhyydestä tai siitä, että heidän raha- asiansa eivät ole kunnossa. Ruoka ja vuokra ovat asioita, joihin kohtuuden nimissä ihmisen rahojen pitäisi riittää. Katsottaessa pikavipin ottajien työmarkkina-ase- maa ja tulotasoa, ja vielä perhetilannetta – eli yksinhuoltajien suurehkoa osuutta pikavipin ottajissa – tulkinta köyhyydestä pikavipin ottamistarpeen usein esiinty- vänä taustekijänä vahvistuu. Tämän tutkimuksen valossa näyttää siltä, että köyhät pyrkivät lainarahalla, tyypil- lisesti vielä pikavippien ottamisella, paikkaamaan sietämättömän huonoa rahati- lannettaan, jossa tulot eivät oikein riitä edes peruselinkustannuksiin. Metodi rahat- tomuustilanteiden korjaamiseksi on sikäli äärimmäisen huono, että pikavipeistä maksetaan varsin suurta korkoa. Siinä vaiheessa, kun joudutaan ottamaan uutta pi- kavippiä edellisten korkojen maksamiseksi, ollaan jo jonkinlaisessa kierteessä. Tulosten mukaan pikavippiä otettiin myös vanhojen velkojen ja niiden korkojen takaisinmaksuun. Pikavippien otto voi myös muodostua tavaksi: noin kolmasosa siihen joskus turvautuneista oli ottanut pikavippiä vähintään kuusi kertaa. Ihmetystä, jopa potentiaalista paheksuntaakin voi herättää se, että huono-osaiset ja vähävaraiset, jopa köyhyysongelmien kanssa kamppailevat yksinhuoltajat, käyttä- vät ilmoituksensa mukaan pikavippirahoja myös juhlimiseen sekä nautintoainei- siin (alkoholiin ja tupakkaan). Näin tekevät jotkut niin sanotut parempiosaisetkin; myös heillä nimenomaan juhliminen on joskus pikavippi-rahoitteista puuhaa. Mutta miten köyhemmillä, joilla ruoastakin on pulaa, on varaa tällaiseen? 48 Varmaan kyse on siitä, että ihminen ei aina käyttäydy järkevästi. Halujen kontrol- lointi on osalle kuluttajista vaikeaa, mikä saattaa johtaa ylilyönteihin rahankäytös- sä (esim. Koljonen 2001). Aution (2006) tutkimuksen mukaan itsekontrolliin kulutta- juuttaan rakentavat nuoret osaavat nauttia sekä rahan säästämisestä että tuhlaami- sesta. Pääsääntöisesti rahankäyttö pysyy nuorilla kontrollissa, vaikka tilapäisesti osataan nauttia kulutuksen iloista, kuten juhlimisesta tai elokuvissa käynnistä. Nykyajan köyhät ovat erilaisia kuin 50-luvulla, sodan jälkeisessä niukkuuden Suo- messa, jossa vähäosaiset elää kituuttivat hiljaa vaatimatonta elämäänsä. Hedonisti- nen mentaliteetti, joka läpäisee koko kulttuuri-ilmaston, on ehkä yksi taustatekijä: köyhäkin katsoo, että hänelle on oikeus nauttia elämästään. Nuorten kulutusta tut- kineet Minna Autio ja Petri Paju (2005, 27–28) toteavat, että nykyaikaiselle kulut- tajalle ei riitä perustarpeiden tyydyttäminen, vaan kulutus liittyy myös yhteisölli- syyteen ja elämäntyyliin. Tämä on tyypillistä etenkin nuorille ikäryhmille: tutki- muksen mukaan nuorilla kuluu alkoholiin, ravintoloissa syömiseen ja ulkomaan- matkailuun suhteellisesti enemmän rahaa kuin vanhemmilla ikäryhmillä (mts. 29). Kun vanhemmille, juuri sodan jälkeen varttuneille sukupolville ja vielä osalle nyt keski-ikäisistäkin säästäväisyys on usein hyve sinänsä, tulotasosta riippumatta, nuoret elävät korostetun säästeliäästi vain silloin, kun on pakko. Suurin osa heistä sanoo avoimesti, että kuluttaisi toki enemmän, jos vain voisi (ks. Wilska 2001, 57). On myös väitetty, että eläminen pätkätyömarkkinoilla ja jatkuvassa tulevaisuutta koskevassa epävarmuudessa ruokkii nuorissa "tässä ja nyt" -eetosta. Ainakin elä- minen yli varojen, niin että lainaraha käytetään hedonistiseenkin kulutukseen, ker- too jonkin asteisesta "ei huolta huomisesta" -elämänasenteesta. Joissain tapauksis- sa lainarahan käyttäminen päihteisiin tai rahapelien pelaamiseen kertoo lisäksi lai- nan ottajien riippuvuusongelmasta, jota helppo ja nopea lainojen saanti on omiaan ylläpitämään. Avovastauksissa nousikin esiin myös pelihimo, jota ei ollut huomat- tu erikseen kysyä kyselylomakkeessa. Vähävaraisten runsasta pikavippeihin turvautumista voi pitää yhteiskunnallisena ongelmana, koska se tuo muassaan velkaantumista, talouden hallinnan menetystä, luottohäiriömerkintöjä ja monenlaisia kustannuksia, niin kyseisille yksilöille kuin yhteiskunnallekin. Lisäksi se kytkeytyy mitä ilmeisimmin toisaalta nuorten, toi- saalta köyhien velkaantumiseen, joka alkoi kasvaa laman loputtua, paradoksaali- sesta 90-luvun loppupuolen nousukauden myötä. Nuorten kohdalla opintolainat ovat usein kasvattamassa velkataakkaa. Lisäksi työttömyys ja nuorten hutera si- joittuminen työmarkkinoille – lyhytaikaisine pätkätyösuhteineen ja osa-aikatöi- neen – on ollut omiaan huonontamaan nuorten suhteellista taloudellista asemaa. Lisäksi nuorten tulokehitys oli laman jälkeen, 90-luvun lopulla, muita ikäluokkia heikompaa (Iivari 2000, 129–131). On merkillepantavaa, että aineistossamme eniten pikavippejä, varsinkin peruselin- kustannuksiin, ottavat työttömät ja työmarkkinoiden marginaalissa olevat, perhe- 49 tyypeittäin katsottuna yksinhuoltajat, tuloluokittain heikkotuloiset (1000–1500 euroa kuussa ansaitsevat) ja pikavipin ottoa olemassa olevaan taloudelliseen tilan- teeseen peilattuna ne, joilla on opintolainaa. Nämä ryhmät ovat täsmälleen samoja, joille Iivarin (2000) mukaan alkoi kehittyä myös ylivelkaantumisongelmia 1990-lu- vun lopulla. Etenkin alle kolmekymmentävuotiaiden ryhmässä työttömyys ja ns. muu syy (eli epämääräisempi syykimppu) alkoivat 90-luvun lopulla selittää vel- kaantumista enemmän kuin vanhemmissa ikäryhmissä. Tuolloin nuorempien ikä- ryhmien ylivelkaantumisen syyt alkoivat monimuotoistua ja velkaneuvojiltakin osin hämärtyä. Mukana oli entistä enemmän ainakin sekalaisia kulutusluottoja ja osin myös raha-asioiden hoitamiskyvyttömyyttä. (Mts. 129–131) Laman jälkeen ihmisiä velkajärjestelyihin ajaneet ylivelkaantumisongelmat liit- tyivät pienempiin rahasummiin kuin lama-aikana (mt.). Joka tapauksessa kyse on samasta, vaikka pienemmässä mittakaavassa: lainaa ottanut ei kykene selviämään velkojensa koroista ja takaisinmaksusta. Kulutusluottojen ja pikavippien käytön kasvu on omiaan tuottamaan, ja jo tuottanut, velkaongelmaisia. Summat voivat ol- la pieniä, ongelmat silti suuria. Sen sijaan monet niistä seikoista, joita on pikavippitoiminnan yhteydessä nostettu esiin suurina ongelmina, eivät tämän tutkimuksen valossa näytä olevan merkittä- viä ilmiöitä. Kauhukuva siitä, että ihmiset ottaisivat kännykkävippejä painostet- tuina edesvastuuttomassa tilassa yön pimeimpinä hetkinä, ei saa tutkimuksestam- me juurikaan tukea. Selvittäessämme niitä sosiaalisia tilanteita, joissa lainanotto- päätös syntyy, kävi ilmi, että valtaosin päätös on tehty yksin, joskus perheenjäsen- ten seurassa, harvemmin kavereiden ja todella poikkeustapauksissa puolituttujen seurassa. Eli oletus sosiaalisesta paineesta pikavippien oton taustalla ei juuri saa- nut tukea. Myös yöaikaan oli tehty vain pieni osa pikavipin ottamispäätöksistä. Sen sijaan huoli päihtyneenä tehdyistä lainapäätöksistä on tutkimuksemme valos- sa osin aiheellinen: peräti noin kolmasosa on ainakin joskus tehnyt päätöksen ottaa lainaa enemmän tai vähemmän humalassa (joka on olettavasti ollut pikavippiä, vaikkakaan asiaa ei eritelty lomakkeen kysymyksessä). Myös saaduissa avovas- tauksissa tällaisia tilanteita on kuvailtu. Suurimpana nuorten luoton ja etenkin pikavippien ottoon liittyvänä ongelmana hahmottuu tämän tutkimuksen valossa taloudellisesti huono-osaisten köyhtymi- nen entisestään korkeakorkoisten pikavippien ottamisen myötä. Monien nuorten, ja etenkin nuorten perheiden suhteellinen köyhyys vauraassa Suomessa on yhteis- kunnallinen ongelma, joka saa vain yhden uuden ulottuvuuden heidän runsaan pi- kavippien käyttönsä myötä. Mutta jos helposti saatavien kulutusluotojen ja eten- kin pikavippien ottaminen ovat omiaan pahentamaan heidän ongelmiaan, ei ole vaikeata arvata, että tällä on heille ja heidän lapsilleen pikemminkin kielteisiä kuin myönteisiä taloudellis-sosiaalisia seurauksia. 50 Lähteet Asiakastieto. 2006a. Maksuhäiriöiden määrä kasvoi viime vuonna [Viitattu 14.11.2006] (www-dokumentti). http://www.asiakastieto.fi/asiakastieto/ajankohtaista.jsp?l1=1&T=nu&A=188 Asiakastieto. 2006b. Tili- ja kertaluottojen osuus velkomustuomioista nousussa. [Viitattu 14.11.2006] (www-dokumentti). Autio, Minna. 2006. Kuluttajuuden rakentuminen nuorten kertomuksissa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1066 & Nuorisostutkimusseura- and verkosto, jul- kaisuja 65. Helsinki. Autio, Minna ja Heinonen, Visa. 2002. Nuorten kulutuksen moraali ja moraalitalous. Teoksessa Autio, Minna, Eresmaa, Ilppo, Heinonen, Visa, Koljonen, Virpi, Paju, Petri ja Wilska, Terhi-Anna: Pakko riittää. Näkökulmia nuorten maksuhäiriöihin ja kulutukseen. Nuorisotutkimusverkosto, Nuorisotutkimusseura, Helsinki, 204–231. Autio, Minna ja Paju, Petri. 2005. Johdanto – Osta Itsellesi Elämä? Teoksessa Kuluttava nuoruus. Nuorten elinolot vuosikirja. Toimittaneet Autio, Minna ja Paju, Petri. Nuorisotut- kimusverkosto, Nuorisotutkimusseura, Nuora, Stakes, Helsinki, 6–12. Caplovitz, David. 1967. The poor pay more: consumer practices of low-income families. New York. Free Press. Eskola, Antti. 1981. Sosiologian tutkimusmenetelmät I. WSOY, Juva. Hakkarainen, Pekka ja Metso, Leena. 2005. Märkä pilvi ja vuosi 2004. Yhteiskuntapoli- tiikka-lehti 3, 252–265. Iivari, Juhani ja Rastas, Merja. 1996. Takuun varassa. Takuu-Säätiö ylivelkaantuneiden auttajana. Raportteja 188. Stakes. Helsinki. Iivari, Juhani. 2000. Ylivelkaisuus ja köyhyys – erottamattomat kaksoset? Teoksessa "Köy- hyys ja hyvinvointivaltion murros." Toimittaneet Heikkilä, Matti ja Karjalainen, Jouko. Gaudeamus, Helsinki. Koljonen, Virpi. 2001. "Se menee, mikä tulee". Ylivelkaantuminen nuorena selvinneiden näkökulmasta. Kuluttajaekonomian julkaisematon pro gradu -tutkielma. Helsingin yli- opisto, taloustieteen laitos. Koljonen, Virpi. 2002. Nuorten velkaantuminen ja maksuhäiriöt. Teoksessa Autio, Min- na, Eresmaa, Ilppo, Heinonen, Visa, Koljonen, Virpi, Paju, Petri ja Wilska, Terhi-Anna: Pakko riittää. Näkökulmia nuorten maksuhäiriöihin ja kulutukseen. Nuorisotutkimusver- kosto, Nuorisotutkimusseura, Helsinki, s. 12–119. Kuluttajavirasto. 2006. Kuluttajaviraston uutiskirje 8/2006. [Viitattu 14.11.2006] (www- dokumentti) 51 Lehtinen, Anna-Riitta ja Leskinen, Johanna. 2005. Irtiottoa ja riippuvuutta – velkaongel- maiset nuoret itsenäisen taloudenpidon murtomaastossa. Teoksessa "Kuluttava nuoruus. Nuorten elinolot -vuosikirja." Toimittaneet Autio, Minna ja Paju, Petri. Nuorisotutkimus- verkosto, Nuorisotutkimusseura, Nuora, Stakes, Helsinki, s. 92–101. Muttilainen, Vesa. 2002. Luottoyhteiskunta: Kotitalouksien velkaongelmat ja niiden hal- linnan muodonmuutos luottojen säännöstelystä velkojen järjestelyyn 1980- ja 1990-luvun Suomessa. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. Helsinki Nuorisobarometri 2001. Selvitys 15–29-vuotiaiden suomalaisnuorten asenteista. Opetus- ministeriö, Nuorisoasiain neuvottelukunta, Helsinki. Paju, Petri. 2002. Nuorten kulutuksen moraali ja moraalitalous. Teoksessa Autio, Minna, Eresmaa, Ilppo, Heinonen, Visa, Koljonen, Virpi, Paju, Petri ja Wilska, Terhi-Anna: "" Nuorisotutkimusverkosto, Nuorisotutkimusseura, Helsinki, s. Piskonen, Elina. 2006. Helpoilla luotoilla umpikujaan – tutkimus kulutusluotoilla ylivel- kaantuneista Takuu-Säätiön asiakkaista. Taloustieteen laitoksen selvityksiä. Kuluttaja- ekonomia. Rahoitusmarkkinaraportti No 3-2006, kuvioliite s. 5 kuva 2 kotitalouksien luottokanta Saarela, Pekka. 2000. Nuorisobarometri 2000. Selvitys 15–29-vuotiaiden suomalaisten nuorten asenteista. Nuorisoasiain neuvottelukunta. Helsinki. Väisänen Tylle. 2005. Opiskelijoiden taloudellinen hyvinvointi ja vuokranmaksuvaikeu- det. Pro gradu -työ. Helsingin yliopisto. Taloustieteen laitos. Julkaisematon. Wilska, Terhi-Anna. 2001. Nuorten toimeentulo ja kulutus. Teoksessa "Aikuistumisen pullonkaulat. Nuorten elinolot -vuosikirja.". Toimittanut Tapio Kuure. Nuorisotutkimus- verkosto, Nuora & Stakes. Helsinki 2001. 52 Liite 1 Kulutusluottojen ottajien taustamuuttujat ristiintaulukoituna luottojen käyttäkohteiden mukaan Vuokra Ruoka Vaatteet ja jalkineet Opiskelu Sukupuoli Ei eroja ryhmien vä- 32 % naisista oli otta- Naisista 26 % oli ot- Sekä miehet että nut jotain kulutus- lillä. tanut kulutusluottoa, naiset käyttävät erit- luottoa ruokaan, mie- pikavippiä tai molem- täin vähän kulutus- hillä vastaava luku pia vaatteisiin tai luottoja opiskeluun. oli 25 %. Pikavippi on jalkineisiin. Miehistä muuta kulutusluottoa ainoastaan 12 %. yleisempi tyyppi. Ikäryhmä 21-23-vuotiaista 15 % 21-23-vuotiaista 36 % Hieman yli 8 % on ot- 21-23-vuotiaista 22 oli ottanut jotain kulu- oli ottanut jotain kulu- tanut jotain kulutus- % oli ottanut jotain tusluottoa tähän tar- tusluottoa tähän tar- kulutusluottoa tähän luottoa tähän tarkoi- koitukseen, vastaa- koitukseen, vastaavas- tukseen. Ikäryhmien tarkoitukseen, vas- vasti 18-20-vuotiais- ti 18-20-vuotiaista 28 väliset erot olematto- taavasti 18-20-vuo- ti- ta 12 % ja 24-29 % ja 24-29-vuotiaista man pieniä. aista 17 % ja 24-29 -vuotiaista 10 %. 19 %. Pikavippi ollut -vuotiaista 16 %. muita kulutusluottoja yleisempi rahoitus- muoto ruoan ostoon. Kuukausit- Tyypillisimmin kulu- Tuloluokista 501-1500 Yleisintä käyttö on tu- Ei eroja ryhmien vä- tainen tu- tusluottoa otetaan € kuukausituloilla ku- loluokissa 1001-2000 lillä. lotaso en- vuokraan tulotason lutusluoton ottami- € kuussa ja tällöin se nen vero- ollessa 501-1500 €:: nen ruokaan on kai- on pääsääntöisesti tämän tulotason o- kista tyypillisintä: tä- muuta kulutusluottoa ja maavista hieman al- mä kulutusluotto on kuin pikavippiä. Alle le 15 % käyttää vuok- ennen kaikkea pika- 500 € tuloluokassa pi- raan. Yli 2000 euro vippiä. kavipin käyttäminen kuussa – tuloluo- vaatteisiin on tyypilli- kassa kulutusluoton sempää kuin muun ottaminen harvinai- kulutusluoton käyttä- sempaa. minen. Ei eroja ryhmien vä- Perhemuodoista yk- Tässä joukossa yk- Yksinhuoltajissa suu- Perhe- lillä. sinhuoltajat ottavat sinhuoltajat ovat ryh- rin prosentuaalinen muoto osuus tähän tarkoi- eniten kulutusluottoa mä, joka käyttää eni- tukseen luotonottajia vuokraan (18 %), jos- ten rahaa ruokaa. (39 %). Toiseksi tyy- ta puolet on pikavip- Toisena tulevat muut pillisintä se on muis- piä. Toiseksi eniten perhetyypit, joissa on sa perheissä, joissa ovat vuokraan käyt- lapsia (35 %). Kolman- lapsia (28 %). Yksin- täneet yksin asuvat tena yksin asuvat (32 asuvat, avio- tai avo- (14 %). %). Kaikissa ryhmis- liitossa, lapsettomat, sä suhteellisesti e- vanhempien luona nemmän pikavippiä, asuvat sekä kimppa- mutta ilmiö korostuu kämppäläiset ovat eniten yksinhuoltajilla. 20–14 % välissä. Ei eroja ryhmien vä- Kulutusluoton muo- Työttömät ottaneet Ei eroja ryhmien vä- Pääasial- tona ennen kaikkea lillä. eniten kulutusluottoa lillä. linen toi- pikavippiä. Työmark- tähän tarkoitukseen minta kinoiden marginaa- (23 %). Lisäksi he lissa olevista (41%) ovat ainoa ryhmä, ja työttömistä/loma- jossa pikavippi on utetuista (39 %) huo- muuta otettua kulu- mattava osuus käyt- tusluottoa yleisempää. tää kulutusluottoa ruo- Työmarkkinoiden kaan. 27 % opiskeli- marginaalissa ja palk- joista ja 25 % palkka- katyöläisten piirissä työläisistä ottanut tä- alle 20 % ottanut tä- hän tarkoitukseen. hän kulutusluottoa. Opiskelijoista 16 %, siitä puolet pikavippiä ja puolet muuta. 53 Elektroniikka ja Auto tai muu Matkailu Liikennekulut (esim. sisustaminen mootiriajoneuvo bussi- tai junalippu, bensakulut) Sukupuoli Auto on pääosin mie- Ei eroja ryhmien vä- Ei eroja ryhmien vä- Ei eroja ryhmien vä- hisen luotonoton käyt- lillä. lillä. lillä. tökohde. Miehistä 21 % on ottanut tätä käyttötarkoitusta var- ten kulutusluottoa, kun taas naisista 10 %. Pelkkää kulutus- luottoa ottaneita on 13 %, kun pelkäs- tään pikavippiä otta- neita on 3 %. Ikäryhmä Kulutusluoton käyt- Nuorin ikäryhmä käyt- Keskimmäisestä ikä- Muut kulutusluoton tö tähän tarkoituk- tää tähän tarkoituk- ryhmästä 20 % on ot- muodot kuin pikavip- seen kasvaa iän myö- seen pikavippiä kun tanut jotain kulutus- pi selvästi yleisempiä tä. Vanhimmassa ikä- taas vanhemmat ikä- luottoa tähän tarkoi- kaikissa ikäluokissa. ryhmässä osuus on ryhmät käyttävät mui- tukseen, kun taas Kulutusluottoa otta- 22 %, keskimmäi- ta kulutusluoton muo- 18-20-vuotiaista 17 neiden osuus kas- sessä 17 ja nuorim- toja. Kokonaisuudes- % ja 24-29-vuotiaista vaa nuorimpien 15 massa 10 %. Muut sa 18-20-vuotiaista 8 17 %. Pikavippi on %:sta vanhimpien kulutusluoton muo- %, 21-23-vuotiaista 11 muita kulutusluottoja 29 %:iin. dot kuin pikavippi % ja 24-29-vuotiaista tyypillisempi. ovat tyypillisempiä. 13 % on ottanut jotain kulutusluottoa tähän tarkoitukseen. Kuukausit- Pääosin muuta ku- Alle 500 € kuukau- Alle 1500 € tuloluo- Pikavipin käyttö on tainen tu- lutusluottoa kuin pi- situloilla otetaan e- kissa pikavippiä ote- marginaalista. Sen lotaso en- kavippiä, käyttäjien nemmän pikavippiä taan suhteellisesti sijaan muita kulutus- nen vero- osuus nousee tulo- kuin muuta kulutus- useammin kuin muu- luottoja otetaan niin, tason mukaan. Vaih- luottoa (noin 5 %). ta kulutusluottoa. Y- että ilmiö lisääntyy ja telee 32 % ja 7 % Muu kulutusluotto on leisintä tuloluokissa tulotason noustessa. tyypillisempää ylem- 1001-1500 €/kk (22 välillä. Käyttäjien osuus vaih- missä tuloryhmissä. %), seuraavaksi tule- telee tuloryhmittäin Näissä ryhmissä luot- vat tätä alemmat tu- 36-12 % välillä. toa oli otettu 11-14 %. loluokat ja toisaalta 1500-2000 €/kk. (19- 16 %). Pääosin kulutusluot- Ei eroa ryhmien vä- Ei eroja ryhmien vä- Muuten käytetty muu- Perhe- toa. Lapsiperheelli- lillä. lillä. ta kulutusluottoa kuin muoto pikavippiä, paitsi van- set erottuvat kulu- hempien luona asu- tusluoton ottamisessa vat ostaneet pikavipil- (27 %). Muissa ryh- missä kulutusluot- lä. Lapsiperheillä (32- toa on otettu 19-14 25 %) on kulutus- % verran. Kimppa- luoton käyttö tyypilli- kämppäläisistä vain sempää kuin muilla 4 % kulutusluoton (26-13 %). käyttäjiä. Pääasial- Tyypillisintä palkan- Palkkatyössä olijoilla Pikavippiä otettu kai- Palkkatyössä olijois- ta 33 %, työttömistä saajien piirissä (27 tyypillisimmin kulu- kissa toimintatyypeis- linen 19 %, työmarkki- %). Kiintoisaa, että tusluottoa (12 %), jo- sä muita kulutusluot- toiminta noiden marginaalissa toiseksi tyypillisintä ka on tyypillisemmin toja enemmän. Työt- olijoista 17 %, opis- palkkatyön marginaa- muuta kuin pikavip- tömistä 26 %, työ- kelijoista 14 %. Muis- lissa olevien piirissä piä. Muissa ryhmissä markkinoiden margi- sa ryhmissä luoton (14 %). Työttömät ja on päinvastoin. Työt- naalissa 22 % ja opis- muoto on lähinnä työmarkkinoiden mar- tömillä pikavipillisyys kelijat sekä palkka- muuta kuin pikavip- ginaalissa olijat käyt- korostuu eniten. työläiset alle 16 %. piä, mutta työttömillä täneet yleisemmin pi- luottotyyppien välillä kavippiä tähän tarkoi- ei isoa eroa. tukseen kuin muita kulutusluottoja. 54 Yllättävä tervey- Vapaa-ajan Juhliminen Muiden velkojen tai denhoitokulu harrastukset niiden korkojen maksaminen Sukupuoli Naisista 29 % on ot- Naiset ottavat miehiä Naisista 10 % ja mie- Ei eroja ryhmien vä- tanut jotain kulu- enemmän sekä pika- histä 6 % käyttänyt lillä. tusluottoa juhlintaan, vippejä että muita ku- tähän tarkoitukseen. kun taas miehistä 27 lutusluottoja tähän tar- Ero selittyy lähes ko- %. Naiset ottavat ni- koitukseen: naisista 24 konaan naisten aktii- menomaan pikavip- % ja miehistä 20 %. visemmalla pikavipin pejä, miehet jonkin käytöllä. verran naisia enem- män myös kulutus- luottoja juhlimiseen. Ikäryhmä Pikavippi on tähän Otettaessa lainaa vel- Ilmiö pieni. Kulutus- Vanhin ikäluokka käyt- tarkoitukseen muita kojen takaisinmak- luoton käyttöaste ikä- tää eniten (16 %) tä- suositumpi kulutus- suun iän vaikutus ko- ryhmittäin 8,2-6,8 %. hän tarkoitukseen. luoton muoto. Eni- rostuu niin, että erityi- Ero selittyy muiden ten käyttävät 18-20 sesti nuorimmat otta- kulutusluottojen kuin -vuotiaat (35 %) ja vat suhteellisesti e- pikavippien käytöllä. 21-23-vuotiaat (30 %). nemmän pikavippejä Nuorimmat (11 %) ja Vanhimmat käyttä- kuin kulutusluottoja vel- keskimmäinen (9 %). vät vähiten (19 %). kojen takaisinmak- suun. Vanhimmassa i- käryhmässä tilanne on käänteinen. Ikäryh- mien välinen ero kulu- tusluo- ton otossa tä- hän tarkoitukseen on pieni; vaihtelua 23-20 % välillä. Pikavipin käyttö juhli- Marginaalista. Käyt- 1001-1500 € tuloluo- Velkojen maksuun pi- Kuukausit- miseen on ylei- sem- tähien määrä vaihte- kassa 18 %, 1501- kavipin käyttö on mui- tainen tu- pää kuin muiden ku- lee 9-4 % välillä. 2000 16 %, yli 2000 € ta kulutusluoton muo- lotaso en- toja yleisempää alle lutusluottomuotojen 12 %. Alemmissa tu- nen vero- 1500 € tuloluokissa. käyttö kaikissa muis- loluokissa otetaan ja Eniten tähän tarkoi- sa tuloluokissa paitsi enemmän kulutus- tukseen käytetään ku- ylimmässä. Yleisintä luottoa tähän tarkoi- lutusluottoa 1001- kulutusluoton käyttö tukseen ja silloin se 1500 € tuloluokassa on tuloluokassa 1001- on pääasiassa pika- (27 %), sitten 501- 1500 €/kk (34 %). vippiä. 1000 €, sekä 1501- Sitä alemmissa tulo- 2000 € tuloluokissa luokissa käyttäjien (25-24 %). Alle 500 € osuus on noin 31%, kuussa ansaitsevista 1501-200 € tuloluo- 19 % ja yli 2000 € an- kassa 26 % ja yli saitsevista 14 % käyt- 2000 € tienaavilla 12 tänyt tähän tarkoituk- %. seen. Kulutusluoton muoto Ei eroa ryhmien vä- Yksinhuoltajat suurin Ei eroja ryhmien vä- Perhe- pääosin pikavipillistä. lillä. yksittäinen ryhmä lillä. muoto Yksinhuoltajista 44 % (29 %) ottamaan ku- on ottanut kulutus- lutusluottoa tähän luottoa juhlimiseen, ja tarkoitukseen ja täs- muilla ryhmillä osuus tä noin 2/3 on otettu on 34-29 % paitsi lap- pikavipillä. Loput ryh- settomilla avio- tai a- mät 9-3 % välissä. voliitossa elävillä per- heillä (20 %). 55 Selkeästi kaikissa Työttömillä/lomaute- Työmarkkinoiden mar- Luoton muoto on ol- Pääasial- ryhmissä suhteelli- tuilla sekä työmark- ginaalissa olijat ovat lut pääosin pikavip- linen toi- sesti enemmän pi- kinoiden marginaali- ottaneet (14 %) ja piä työmarkkinoiden minta kavipin käyttöä kuin ryhmillä pikavippien työttömät 12 %) kulu- marginaalissa olijoil- muita kulutusluotto- käyttö on huomatta- tusluottoa tähän tar- la sekä työttömillä/lo- ja. Työttömistä pe- vasti merkittäväm- koitukseen ja luoton mautetuilla. Palkka- räti 49,5 % käyttänyt pää kuin muiden ku- muoto on ollut pää- työläisillä enemmän- juhlimiseen. Vastaa- lutusluottomuotojen osin pikavippiä. Muu- kin muuta kulutus- vasti työmarkkinoi- käyttö. Työttömillä ten alle 6 %. luottoa kuin pikavip- den marginaalista 37 31%, työmarkkinoi- piä. Edellä mainituil- %, palkkatyöläisistä den marginaalissa la ryhmillä kulutus- 26 % ja opiskelijois- 29 %, palkkatyöläis- luoton käytön osuus ta 24 %. ten piirissä 23 %, on 15-17 % välillä. opiskelijoilla 17 %. Opiskelijoilla harvi- naisempaa (8 %). Matkapuhelinkulut Nautintoaineet (mm. Lasten- ja kodin- Yhteenveto alkoholi, tupakka) hoitokulu Sukupuoli Ei eroja ryhmien vä- Käyttö menee hyvin Ei eroja ryhmien vä- Miehet ottavat kulu- lillä. tasoihin, naisista 7 ja tusluottoa enemmän lillä. miehistä 26,5 % käyt- autoon liittyen, nai- set taas vaatteisiin. tänyt tähän tarkoituk- seen. Naiset aktiivi- Muiden velkojen ta- sempia pikavipeissä kaisinmaksuun ja yl- lättäviin tarveyden- kun taas miehet nai- hoitokuluihin naiset sia aktiivisempia ottavat kulutusluot- muissa kulutusluo- toa miehiä enem- toissa. män. Myös ruokaan. Kulutusluoton nau- tontoaineisiin käyttä- misessä sukupuolet varsin lähellä toisi- aan, ns. juhlimisessa naiset hieman mies- ten edellä luotolli- suudessa. Puhelinkulujen mak- Nautintoaineiden os- Käyttö pientä, vaih- Pikavipin käyttö las- Ikäryhmä saminen hoituu hie- taminen on hyvin tyy- telee ikäryhmittäin kee iän noustessa man useammin pi- pillinen ja merkittävä 2-4 % välillä. lähes kaikkien käyt- kavipeillä kuin muil- pikavippien käyttö- tökohteiden tapauk- la kulutusluotoilla. kohde. Nuorimmassa sissa. Muiden kulu- 18-20-vuotiailla (16 ikäryhmässä 34 % ot- tusluottojen suhteel- %) tämä käyttötar- tanut jotain kulutus- linen osuus taas koitus on yleisempi luottoa, pääosin pika- nousee nuoremmis- kuin 21-23-vuotiailla vippiä, nautintoainei- ta vanhempiin siirryt- (12 %) tai 24-29 siin. Vastaava luku täessä. -vuotiailla (9 %). keskimmäisessä ikä- ryhmässä on 30 % ja vanhimmassa ikäryh- mässä 17 %. 56 Pikavippiä otetaan Kaikissa tuloluokissa Ei eroja ryhmien vä- Muiden kulutusluot- Kuukau- useammin alle 1500 pikavipin käyttö on lillä. tojen kuin pikavipin sittainen € tuloluokissa. 500- muita kulutusluottoja ottaminen nousee u- tulotaso 1500 € (15 %), alle yleisempään. 1000- seimmissa käyttökoh- ennen 500 (13 %) ja 1500 € kuussa -ryh- dekategorioissa tulo- veroja 1501-2000 € (10 mässä 31 %, alle tason noustessa, %.) 1000 € kuussa -ryh- mutta näyttäisi kään- mässä alle 30 %, tyvän laskuun tulo- 1501-2000 € kuussa tason noustessa yli -ryhmässä 25 %, ja 2000 €. Pikavipin yli 2000 € kuukau- käyttö näyttäisi pää- situloilla 14 %. asiallisesti vähene- vän tulotason nous- tessa, käänteinen kuitenkin 501-1000 € kuukausituloluokissa lähes kaikissa käyt- tökohteissa. Ei eroa ryhmien vä- Nautintoaineisiin käy- Yksinhuoltajista 39 Yksinhuoltajat lähes Perhe- lillä. tetty kaikissa ryhmis- % ottanut kulutus- kaikissa kulutus- muoto sä suhteellisesti e- luottoa tähän tarkoi- luoton ottokohteissa nemmän pikavippejä tukseen ja tästä pi- kärjessä, ja usein hei- kuin muita kulutus- kavipin osuus on yli dän ottamansa luotto luottoja. Tämä ko- 2/3. 29 % avio- tai nimenomaan pikavip- rostuu eniten yksin- avoliitossa elävistä, piä. Muutamissa käyt- huoltajilla, joka on joilla on lapsia ovat tökohteissa muut lap- myös se ryhmä, jos- ottaneet kulutusluot- siperheet kakkosina. sa tähän tarkoituk- toa tähän tarkoituk- seen käytetään tyy- seen. Muissa ryh- pillisimmin kulutus- missä ilmiö on mar- luottoa. Yksinhuolta- ginaalinen (alle 2%). jia seuraavat kimp- pakäppäläiset (36 %), vanhempien luo- na asuvat (30 %), yk- sin asuvat (27 %) ja avioliitossa asuvat (alle 24 %). Työttömät/lomaute- Työmarkkinoiden mar- Työttömät ja työ- Kaikilla pikavipin käyt- Pääasial- tut ottavat kirkkaan ginaalissa 15 % otta- markkinoiden mar- tö suhteellisesti ylei- linen kärkipaikan 64 % nut jotain kulutus- ginaalissa olijat ovat sempää kuin mui- toiminta käyttöosuudella tä- luottoa tähän tarkoi- kärjessä lähes kaik- den kulutusluottojen hän tarkoitukseen. tukseen, muilla ryh- kien kulutusluoton ottaminen, mutta ko- Työmarkkinoiden millä ilmiö marginaa- käyttökohteiden ta- rostuu erityisen voi- marginaalissa 44 % linen (alle 3 %). pauksissa. Pikavip- makkaasti työttömil- osuus ja palkkatyö- pien osuus verrattu- lä/lomautetuilla. Ku- läisillä sekä opiskeli- na muihin kulutus- lutusluoton käytön joilla 25-22 % osuus. luottoihin korostuu osuus tähän tarkoi- Pikavippi suhteelli- näissä ryhmissä; tukseen: työttömät/ sesti merkittävämpi palkkatyössä olevilla lomautetut 25 %, nautintoaineiden ra- taas muiden kulutus- työmarkkinoiden mar- hoitusmuoto kuin luottojen osuus mo- ginaalissa olevat 21 muut kulutusluotot. nien käyttökohteiden % ja palkkatyöläiset Pikavipin osuus ko- tapauksessa. sekä opiskelijat 11- rostuu eniten työttö- 10 %. millä. 57 Liite 2 Kyselylomake Selvitys nuorten aikuisten kulutusluottojen, pikavippien ja korollisten osamaksu- jen käytöstä. Tämä kysely palvelee Helsingin yliopistossa ja Nuorisotutkimusver- kostossa tehtävää tutkimusta, joka on Kauppa- ja teollisuusministeriön tilaama. Lisäksi aineistoa käytetään myöhemmin tutkimuksen toisen tekijän pro gradu -työhön. Tutkimuksessa pyritään kartoittamaan nuorten (18-29-vuotiaiden) kulutusluotto- jen, pikavippien ja korollisen osamaksujen käyttöä. Jos olet 30 tai vanhempi, niin voit vastata silti, sillä voimme hyödyntää vastaustasi jatkotutkimuksessa. Kyse- lyyn vastaaminen ei vaaranna millään tavoin vastaajan anonymiteettiä, eli sinun henkilöllisyytesi ei tämän lomakkeen täyttämisen myötä tule meidän tietoomme. Taustamuuttujat 1. Syntymävuotesi? Vastaajilla oli valittavissa syntymävuodet 1905 ja 1994 väliltä. 2. Sukupuoli? nainen; mies 3. Mikä on perhemuotosi? yksin asuva (myös soluasunto); avio- tai avoliitossa, lapseton; avio- tai avo- liitossa, lapsia; yksinhuoltaja; vanhempien/vanhemman/muun huoltajan luo- na asuva; "kimppakämpässä"ystävien tai sisarusten kanssa; muu perhemuoto 4. Opiskeletko tällä hetkellä? lukiossa; toisen asteen ammatillisessa oppilaitoksessa; ammattikorkeakou- lussa; yliopistossa; muussa koulutuksessa; en opiskele; 5. Teetkö tällä hetkellä palkkatyötä? kyllä; en 58 6. Mikä on pääasiallinen toimintasi? Oletko... koululainen tai opiskelija; palkkatyössä; yrittäjä tai avustava perheenjäsen yrityksessä; maanviljelijä; työtön tai lomautettu; varusmies- tai siviilipal- veluksessa; harjoittelija työmarkkinatuella tai työkokeilussa; sairaus,työ- kyvyttömyys-, tms. eläkkeellä; äitiys- tai vanhempainvapaalla; muutoin ko- tityötä tekevä 7. Kuinka kuvailisit työsuhdettasi? täysipäiväinen vakinainen; täysipäiväinen määräaikainen; osa-aikainen va- kinainen; osa-aikainen määräaikainen; teen töitä satunnaisesti; en työsken- tele tällä hetkellä; en osaa sanoa 8. Kuinka suuri on keskimääräinen kuukausittainen tulosi ennen veroja? 500 euroa tai sen alle; 501–1 000 euroa; 1 001–1 500 euroa; 1 501–2 000 eu- oa; 2 001–3 000 euroa; Yli 3 000 euroa; en osaa sanoa; 9. Onko asuinalueesi? kaupunki/taajama-alue; maaseutu Luoton ottaminen ja sen käyttäminen 10. Onko sinulla... opintolainaa? kyllä; ei asuntolainaa? kyllä; ei 11. Oletko joskus käyttänyt tai onko sinulla tällä hetkellä luottokorttia (mm. Visa, Mastercard, American express)? on tällä hetkellä; on joskus ollut; ei ole ollut 59 pikavippiä (haettu tekstiviestillä tai nettilomakkeella, lyhyt maksuaika)? on tällä hetkellä; on joskus ollut; ei ole ollut muuta kuin pankin myöntämää kulutusluottoa (haettu lomakkeella, liitteenä palkka- ja/tai verotiedot)? on tällä hetkellä; on joskus ollut; ei ole ollut pankista haettua kulutusluottoa? on tällä hetkellä; on joskus ollut; ei ole ollut kaupan korollista osamaksua (ostoksen yhteydessä)? on tällä hetkellä; on joskus ollut; ei ole ollut kaupan, huoltoasemien tai matkatoimistojen luotollista tiliä (mm. Stockmann, luotollinen S-etukortti, Shell, Aurinkomatkat)? on tällä hetkellä; on joskus ollut; ei ole ollut postimyyntiyrityksen tarjoama korollinen tili? on tällä hetkellä; on joskus ollut; ei ole ollut 12. Kuinka monta kertaa olet ottanut pikavippiä? en kertaakaan; kerran; 2–3 kertaa; 4–5 kertaa; 6 kertaa tai useammin; en osaa sanoa; 13. Paljonko sinulla on tällä hetkellä kulutusluottoa yhteensä (ei koske asunto- tai opintolainaa)? minulla ei ole kulutusluottoa; alle 200 euroa; 201–500 euroa; 501–1 000 eu- roa; 1 001–4 000 euroa; yli 4 000 euroa; en osaa arvioida Jos sinulla ei ole koskaan ollut kulutusluottoa tai pikavippiä, niin siirry kohtaan 17! 60 14. Jos olet ottanut kulutusluottoa tai pikavippiä, niin mihin tarkoitukseen otit velkaa: vuokra: kulutusluottoa; pikavippiä; molempia; en kumpaakaan ruoka: kulutusluottoa; pikavippiä; molempia; en kumpaakaan vaatteet ja jalkineet: kulutusluottoa; pikavippiä; molempia; en kumpaakaan opiskelu: kulutusluottoa; pikavippiä; molempia; en kumpaakaan auto tai muu moottoriajoneuvo: kulutusluottoa; pikavippiä; molempia; en kumpaakaan matkailu: kulutusluottoa; pikavippiä; molempia; en kumpaakaan liikennekulut: (esim. bussilippu, junalippu, bensakulut): kulutusluottoa; pikavippiä; molempia; en kumpaakaan elektroniikka ja sisustaminen: kulutusluottoa; pikavippiä; molempia; en kumpaakaan juhliminen: kulutusluottoa; pikavippiä; molempia; en kumpaakaan muiden velkojen tai niiden korkojen maksaminen: kulutusluottoa; pika- vippiä; molempia; en kumpaakaan yllättävä terveydenhoitokulu: kulutusluottoa; pikavippiä; molempia; en kumpaakaan vapaa-ajan harrastukset: kulutusluottoa; pikavippiä; molempia; en kum- paakaan matkapuhelinkulut: kulutusluottoa; pikavippiä; molempia; en kumpaakaan nautintoaineet (mm. alkoholi, tupakka): kulutusluottoa; pikavippiä; mo- lempia; en kumpaakaan lasten- ja kodinhoitokulu: kulutusluottoa; pikavippiä; molempia; en kum- paakaan 61 15. Jos olet ottanut pikavippiä, niin millaisissa olosuhteissa? Jos olet ottanut pikavippiä useampaan kertaan, niin voit rastittaa useamman vaihtoehdon. a) Oliko silloin aamu; päivä; ilta; yö b) Syntyikö lainapäätös: yksin; perheesi/elämänkumppanisi kanssa; ystäviesi kanssa; puolituttujen seurassa 16. Kuvaile halutessasi pikavipin ottoon liittynyt tilanne. (vastauskenttä, johon sai jättää avovastauksen) 17. Minkä ikäisenä otit ensimmäistä kertaa kulutusluottoa? en ole koskaan hankkinut; 18–20-vuotiaana; 21–25-vuotiaana; 26–29-vuo- tiaana; 30-vuotiaana tai vahempana; en muista; hankit luottokortin? en ole koskaan hankkinut; 18–20-vuotiaana; 21–25-vuotiaana; 26–29-vuo- tiaana; 30-vuotiaana tai vahempana; en muista; otit pikavipin? en ole koskaan hankkinut; 18–20-vuotiaana; 21–25-vuotiaana; 26–29-vuo- tiaana; 30-vuotiaana tai vahempana; en muista; 18. Kuinka usein seuraavat väittämät pitävät paikkansa kohdallasi? Maksan laskuni pääsääntöisesti ajallaan. usein; melko usein; joskus; harvoin; ei koskaan Olen ollut tilanteessa, jossa oli pakko turvautua pikavippiin tai kulu- tusluottoon. usein; melko usein; joskus; harvoin; ei koskaan 62 Ystäväni käyttävät kulutusluottoja yms. usein; melko usein; joskus; harvoin; ei koskaan Käytän kulutusluottoja heräteostoksiin. usein; melko usein; joskus; harvoin; ei koskaan Olen vienyt tavaroita panttilainaamoon. usein; melko usein; joskus; harvoin; ei koskaan Olen ollut alkoholin vaikutuksen alaisena tehdessäni luotonottopäätöstä? usein; melko usein; joskus; harvoin; ei koskaan 19. Oletko samaa vai eri mieltä seuraavien väittämien kanssa? Lyhytaikaisen pikavipin todellisten kustannusten laskeminen on vaikeaa. täysin samaa mieltä; jokseenkin samaa mieltä; en osaa sanoa; jokseenkin eri mieltä ; täysin eri mieltä Olen ainakin kerran ajautunut taloudellisiin ongelmiin henkilökohtai- sen kriisin vuoksi. täysin samaa mieltä; jokseenkin samaa mieltä; en osaa sanoa; jokseenkin eri mieltä ; täysin eri mieltä Osamaksusopimuksista ei aina saa selkoa onko maksu korollista vai ei. täysin samaa mieltä; jokseenkin samaa mieltä; en osaa sanoa; jokseenkin eri mieltä ; täysin eri mieltä Olen mielestäni järkevä kuluttaja; "en osta ikinä mitään turhaa". täysin samaa mieltä; jokseenkin samaa mieltä; en osaa sanoa; jokseenkin eri mieltä ; täysin eri mieltä Viikon pikavipin korkoa ei ole mielekästä laskea vuosikoron mukaan. täysin samaa mieltä; jokseenkin samaa mieltä; en osaa sanoa; jokseenkin eri mieltä ; täysin eri mieltä 63 Raha ei pysy käsissäni; "kaikki mikä tulee, menee samantien" täysin samaa mieltä; jokseenkin samaa mieltä; en osaa sanoa; jokseenkin eri mieltä ; täysin eri mieltä Hahmotan helposti lainankoron tuottamat todelliset kustannukset. täysin samaa mieltä; jokseenkin samaa mieltä; en osaa sanoa; jokseenkin eri mieltä ; täysin eri mieltä Luottokelpoisuuden menettäminen ei pelota minua. täysin samaa mieltä; jokseenkin samaa mieltä; en osaa sanoa; jokseenkin eri mieltä ; täysin eri mieltä Teen ostoksia hetken mielijohteesta. täysin samaa mieltä; jokseenkin samaa mieltä; en osaa sanoa; jokseenkin eri mieltä ; täysin eri mieltä Taloudellinen tilanne 20. Onko sinulla maksuhäiriömerkintä? kyllä; ei 21. Kuinka suureksi arvioit riskisi saada maksuhäiriömerkinnän asteikol- la 1–5? 1 – ei riskiä; 2; 3; 4; 5 – korkea riski 22. Olen turvautunut velkaneuvonnan apuun tai etsinyt muualta apua vel- kaantumiseen. kyllä; ei Publikationsseriens namn och kod Besöksadress Postadress HIM Finansierade undersökningar Alexandersgatan 4 PB 32 Telefon (09) 16001 10/2006 00170 HELSINGFORS 00023 STATSRÅDET Telefax (09) 1606 3666 Författare Publiceringstid November 2006 Risto Kaartinen Uppdragsgivare Jaana Lähteenmaa Handels- och industriministeriet Organets tillsättningsdatum Titel På vilket sätt och för vilka ändamål använder unga s.k. vipplån och andra konsumtionskrediter? Referat Målet för utredningen var att samla information om varför och hur ungdomar och unga vuxna (18–29 år) använder s.k. vipplån och andra typer av konsumtionskredit. Med hjälp av en enkätundersökning utreddes orsakerna till varför unga tar vipplån och konsumtionskrediter, vad de använder lånen och krediterna till, sambandet mellan dessa och annan låntagning samt respondenternas ekonomiska situation, deras inställning till konsumtion samt bakgrundsfaktorer. Undersökningen genomfördes som en enkätundersökning online i oktober 2006. Potentiella respondenter leddes till enkäten genom en länk som hade placerats på webbplatserna för tre chattjänster, två samfundstjänster och sju företag som tillhandahåller vipplån samt genom ett meddelande som publicerades på ekonomisidorna i tidningen Helsingin Sanomat. Sammanlagt 1951 personer besvararde förfrågan. Det slutliga antalet svar som bildade undersökningsmaterialet uppgick till 1610 efter det att svar från personer som inte rymdes inom åldersgränserna för målgruppen och några svar som uppenbarligen lämnats enbart på skämt hade sållats bort. Med tanke på den aktuella undersökningen följdes dessutom den aktuella debatten i media och hos myndigheterna kring temat samt studerades en tidigare undersökning med samma tema. Analysen av materialet skedde med hjälp av SPSS-programmet: som analysmetod användes utöver rak fördelning även korstabellering. En del av analyserna inriktades på delar av materialet och utfördes som en jämförelse mellan vissa grupper dvs. unga som tagit vipplån (433), unga som lyft annan typ av konsumtionskredit (748) och unga som hade låtit bli att ta konsumtionskredit (413). Dessutom utreddes vilka faktorer som hade lett till att ungdomarna hade tagit konsumtionskredit och särskilt vipplån. Användningsandamålen för vipplånen utreddes också genom en s.k. öppen förfrågan. På denna erhölls sammanlagt 179 svar. De viktigaste undersökningsresultaten visar att det finns ett klart samband mellan vissa bakgrundsfaktorer och tagande av konsumtionskrediter respektive vipplån och användningsandamålen för vipplånen samt de förhållanden och situationer i vilka vipplån tas. Konsumtionskrediter används i samtliga inkomstgrupper och av personer i olika arbetsmarknadspositioner. Arbetslösa, ensamförsörjare och låginkomsttagare använder vipplån i större utsräckning än övriga grupper. Bland användningsändamålen är njutningsmedel (alkohol, tobak etc.) och festande det mest typiska användningsändamålet hos alla social- och inkomstgrupper och typer av familj. När det gäller de sämre ställda är det näst viktigaste användningsändamålet mat och därefter kommer återbetalning av andra skulder eller betalning skuldräntor. Vipplån används med andra ord i sådana livssituationer som karakteriseras av basförnödenheternas knapphet. Vipplån tas endast sällan nattetid eller i närvaro av bekanta, ännu mera sällan i närvaro av halvbekanta. Däremot är det rätt vanligt att vipplån tas när man är berusad. Ca en tredjedel av dem som tagit vipplån erkänner att de åtminstone någon gång varit berusade när de beslutat sig för att ta lån. Kontaktperson på HIM: Marknadsavdelningen/Ulla Karhu, tfn (09) 1606 3547 Nyckelord Vipplån, konsumtionskrediter ISSN ISBN 1459-9384 952-489-075-5 Sidoantal Språk Pris 65 Finska 15 € Utgivare Förläggare Handels- och industriministeriet Edita Publishing Ab Series title and number of the publication Aleksanterinkatu 4 P.O. Box 32 Tel. +358 9 16001 MTI Financed studies FIN-00170 Helsinki FIN-00023 GOVERNMENT Telefax +358 9 1606 3666 10/2006 FINLAND Helsinki FINLAND Authors Date November 2006 Risto Kaartinen Jaana Lähteenmaa Commissioned by Ministry of Trade and Industry Date of appointment Title For what purposes and how do young people use cash advances and consumer credit? Abstract The purpose of this study was to collect data on how teenagers and young adults (18–29 years of age) use cash ad- vances and other consumer credit services. Reasons for taking out consumer credit, the purposes for which the credit is used, links between consumer credit and the respondents’ financial situations, attitudes towards consumer- ism and background factors were studied. The survey was conducted in October 2006. The respondents were asked to complete an online questionnaire, hav- ing been directed to the page through 3 Web discussion forums, 2 community services, a link placed on seven cash advance company websites and a notice in the Helsingin Sanomat Business section. A total of 1,951 respondents filled in the questionnaire. After responses that fell outside the survey’s target group and a few bogus responses were screened out, 1,610 responses were included. Current discussions in the media and by the authorities, as well as relevant previous studies, were also examined. The data was analysed with an SPSS programme, using cross-tabling and direct distribution. Data from different sections was compared: those who had taken a cash advance (433), those who had used other types of consumer credit (748) and those who had not taken out consumer credit (413). Factors leading to and linked with taking out consumer credit, particularly cash advances, were examined. Open-ended questions were used to collect data on the end use of cash advances, producing a total of 179 responses. The main findings revealed a clear connection between certain factors in the respondent’s background and taking out consumer credit or cash advances, and the purposes and conditions with respect to which cash advances were used. While consumer credit is used by people in all income brackets and positions in the labour market, unemployed single parents and people in low income brackets take out more cash advances than others. Typical uses in all social and income groups and families included buying alcohol, cigarettes etc and partying. The second- most common use in the low income bracket was to buy food and the third was to repay credit or interest. Cash advances are clearly used where basic needs are not being met. They are rarely taken out at night or in the company of friends but often under the influence of alcohol. Around a third of cash advance users said they had been intoxicated at least in some cases. MTI contacts: Trade Department/Ulla Karhu, tel. +358 (9) 1606 3547 Key words Cash advances, consumer credit ISSN ISBN 1459-9384 952-489-075-5 Pages Language Price 65 Finnish 15 € Published by Sold by Ministry of Trade and Industry Edita Publishing Ltd Edelliset sarjassa ilmestyneet julkaisut 1/2006 Terveydenhuollon tilaaja-tuottaja-malli 2/2006 Tilintarkastusvelvollisuuden uudistamisen taloudelliset vaikutukset 3/2006 Asuntokaupan kuntotarkastus ja kehittämistarpeet kuluttajan näkökulmasta 4/2006 Suomi liike-elämän palvelujen kansainvälistymisessä ja keskittymisessä; Innovaatiopalvelujen kansainvälistyminen ja alueellistuminen -tutkimus- hankkeen tilastoraportti 5/2006 Lainsäädännön kilpailuvaikutusten arviointi 6/2006 Toimialaraporttien laatu- ja hyödynnettävyystutkimus 7/2006 Puolivalmiista valmiiseen kotiin – uudet asunnot Venäjällä 8/2006 Kontakteja kansainvälistymiseen – kohdemaana Kiina 9/2006 Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset – matkailun alueellinen tilinpito KTM PL 32 00023 Valtioneuvosto Aleksanterinkatu 4, Helsinki www.ktm.fi Miten ja mihin nuoret käyttävät pikavippejä ja muita kulutusluottoja? Tämän tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa nuorten ja nuorten aikuisten (18–29-vuotiaat) ns. pikavippien ja muiden kulutusluottojen käytöstä. Kyselytutkimuksella selvitettiin pikavippien ja muiden kulutusluottojen käytön syitä, kohteita, niiden yhteyttä muuhun lainanottoon ja vastaajan taloudelliseen tilanteeseen, vastaajien kulutusasenteisiin ja taustatekijöihin. EDITA PUBLISHING OY PL 800, 00043 EDITA vaihde 020 450 00 ASIAKASPALVELU puhelin 020 450 05 faksi 020 450 2380 ISSN 1459-9384 EDITA-KIRJAKAUPAT ISBN 952-489-075-5 HELSINGISSÄ ISSN 1796-0029 (nettiversio pdf) Annankatu 44 ISBN 952-489-076-3 (nettiversio pdf) puhelin 020 450 2566

"Ä moo tsast wööd is ä seifö wööd." Eli: a more just world is a safer world. Ja suomeksi: oikeudenmukaisempi maailma on turvallisempi maailma. YK:n yleiskokouksessa 26. 2007

Pikavippi pikalaina